En nyt pysy tienvarsihinta-keskustelun perässä. Jos pystyhinta on 60 € ja tienvarsihinta 65 €, mutta puun korjuu metsästä tien varteen maksaa esim 15 €, jokainen osaa laittaa nuo rinnakkain verovaikutukset huomioiden eli mikä on ongelma?
Jees, toki sellua voi erikseen kasvattaa, mutta tulee sitä tukkipuun kasvatuksen sivutuotteenakin tuottajan näkökulmasta ihan riittävä määrä. Itsekin olet kovasti puolustanut jopa energiapuukorjuun merkitystä kassavirtaan. Ja periaatteessa olet oikeassa, kassavirran nopeutumisella on laskentakorosta riippuen suuri merkitys vaikka euroja ei paljon tulisikaan.
Niillä hinnoilla pittää vertailla mitkä on oikeasti käytössä eikä hatusta vedetyillä hinnoilla ja arvioilla. Vertailulaskelmassa oli oletuksena tienvarsihinnat ; tukilla 60 ja kuidulla 30 , joista vähennetty korjuukulut jostain taulukosta tms. saadulla hinnalla (ei kerrottu mitä ne oli).
Suoraan sanottuna tuon linkin vertailu oli ihan p;stä sen takia, että siinä ei otettu huomioon käytännön vaihtelevia tilanteita. Yhdestä esimerkistä saatu jokin tulos ( jk:n metsän paljaan maan arvo saatu yli 4500 €:ksi ja tasaikäisen vähän yli 2000 €:ksi ) . Siitä sitten otettu ”yleispohjaksi” kaikkiin muihinkin eri laskelmiin. Lopputulos on että jk on aina vähintään vähän parempi kuin muut muilla kuin 0-1% -koroilla. Ja vielä kuulemma arvot on siten, että jk:n arvioista on jo vähennetty 10-20% tuotosta (jotta olis ”varmaa” sen paremmuus, kun esim. mä -siemenpuuhakkuualue ylsi ~ samaan tulokseen erirakenteisen kanssa).
Hintakeskustelu on kyllä siinä mielessä tässä ketjussa relevantti asia että onhan jk:n tukin pystyhinta alempi kuin jaksollisen tukin pystyhinta ja ero johtuu korkeammista korjuukuluista.
Viime vuonna myytiin ison tukkileimikon kylkiäisenä pientä siihen liittyvää ranta- ja tonttialueen poimintahakkuuta. Hämmästykseni oli suuri, kun eräs suuri ostaja hinnoitteli nämä suuret hyvälaatuiset mäntytukit harvennushakkuun hinnalla. Korjuukulu oli molemmilla käytännössä sama, mutta yhtiöllä kuulemma tuollainen hintapolitiikka. Ilmeisestikin löytyy tarpeeksi myyjiä, jotka haluavat maksaa siitä, että saavat pilata metsänsä jatkuvalla kasvatuksella. Suuren ostajan hintapolitiikka vaikuttaa luonnollisestikin koko markkinaan.
Toinen tapaus oli, jossa kolmesta tarjoajasta kaksi tarjosi suuren harvennuskaupan yhteydessä pienehkön poimintahakkuuerän harvennushakkuun hinnalla. Kaupan voittanut tarjosi vähän harvennushintaa enemmän, mutta tarjosi myös harvennuksista muita paremmin.
Todellisuudessa jatkuvan kasvatuksen tukit ovat useimmiten pienempiä kuin normaalit päätehakkuutukit, mikä merkitsee huonompaa sahatavarasaantoa/m3. Siksi harvennushakkuuhinta onkin yleensä perusteltua jatkuvan kasvatuksen metsissä, joissa hakkuussa joudutaan vielä varomaan alla olevaa puustoa.
”Suomen olosuhteissa metsät kasvavat ja uudistuvat riippumatta oliko asiantuntijoita tai ei…” Kyllä. Jos puuntuotanto olisi pelkästään jk asiantuntijoiden, katasroohvi oli varma.
”Avohakkuu on metsän hävitystä”. Jos tuotanto ajettaisiin suoraan roviolle, olisihan se. Mutta kun tuotteet, työllisyys ja vientitulot kuitataan pikaisen metsän uudistamisen ohella, kuka kehtaakin horista hävityksestä?
On turhaa Puukin perustella näillä laskelmilla, jos puukauppaan sisältyviä kytkentöjä ei oteta huomioon.
Gla: Pystyhinnasta puun myyjän korjuun kustannus on jo vähennetty ja teollisuuden maksama korjuun kustannus sitten lisätään pystyhintaan, että saadaan tienvarsihinta. Näinhän se menee ja menee samoin kuin esität ja laskelmissa otetaan huomioon. Mutta eihän se näin ole, korjuun kustannus on jo vähennetty ja sillä rahalla puun ostaja maksaa korjuun kustannuksen. Saadaan katteettomalla tulonsiirrolla jaksollinen näyttämään edullisemmalta. Niin vähän kuin asiasta mitään ymmärrän, laskelmissa on korjuun kustannuksia mentävä aukko?
Vielä kerran siitä kasvusta. Luken jatkuvan kasvatuksen koemetsässä Lapinjärjellä laboratorio-oloissa, kuten olen aiemminkin kirjoittanut, kasvu on välillä 4-5 m3/ha/v. Meillä pohjoisempana jaksollisen kasvatuksen metsissä kassvu on vähintään 6,5 m3/ha/v 30-50 vuotta sitten istutetuilla taimilla. Nykytaimilla epäilemättä 7 m3/v/ha. Tukkiprosenttikin on meillä vähintään yhtä korkea.
En ymmärrä, mitä Jovain tarkoitat. Niillä hinnoilla täytyy laskea, millä markkinoilla pelataan. Jos muita haluaa käyttää, pitää ottaa haltuun koko tuotantoketju metsästä jalostettuun tuotteeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.