Onhan siellä Erkin sivuilla mielenkiintoista asiaa ja aiheestakin. Mutta esim. kannattavuusvertailut tasaikäisen ja jk:n välillä ei ole ihan ok . Kun erään kirjoituksen mukaan jalostushyöty pitäis olla 58 % , jotta tasaikäisellä päästäisiin samaan tulokseen kun erirakenteisella jk:lla, niin jotenkin vaikuttaa tarkoitushakuiselta laskelma. Itse olen ainakin saanut päinvastaisia tuloksia omien istutuskuusikoiden nettonykyarvoja laskiessa.
Lopputulokseen vaikuttaa mm. lähtöarvojen valinta. Kun on otettu esim. puun hinnoiksi tienvarsihinnat, joista vähennetään korjuukulut, niin ei mene ihan niin kuin käytännössä. Tukin pystyhinta on suunnilleen sama kuin hankintahinta tienvarressa. Silloin tienvarsihintoja käyttämällä saadaan päätehakkuista saatavissa oleva nettohinta selvästi pienemmäksi kuin se on tavallisesti. Samoin jää epäselväksi miten on laskettu, kun puhutaan toisaalta nettohinnoista ja sitten kerrotaan esim. istutuskulujen olevan 1500 €/ha . Yleisellä tasolla laskettuja kiertoajan nettonykyarvoja käytetään yksittäistapausten laskelmissa. Miten se vaikuttaa lopputulokseen, kun jokainen tapaus on kuitenkin aina erilainen, jää arvattavaksi (?) .
Jos sellusta valmistetut tuotteet hajotessaan nopeuttavat ilmastonmuutosta, millä ne, esim. vessapaperi, voitaisiin korvata eli mikä on vaihtoehto? Tiukkasyinen sahatavara tukkii viemärit.
Laskelmiin pitää suhtautua aina kriittisesti ja juuri noin kuin kirjoittajat edellä – kysyä lähtöarvojen ja oletusten perään. Jk-kasvatuksesta on vähemmän aineistoa ja vähemmän kunnon malleja kuin jaksollisesta mallista. Erityisen hankala on taimikon alkukehityksen ennustaminen. Tilanteet metsässä ovat erilaisia ja jos lisäksi otetaan päätöksentekoon mukaan muut kuin talous, mallit eivät välttämättä pysty kuvaamaan tilannetta kunnolla ja päätös menee enemmän intuition pohjalle. Ilmastomalleistakin on tehty vertailu (Ilmastopaneeli) ja todettu että monenlaista niistä tulee ulos.
Glan kysymykseen ainut vaihoehto on vanhanajan ulkohuussi ja sanomalehden kulmaan pyyhintä. Taitaa vaan jäädä aika monelta nykyihmiseltä tekemättä noilla värkkeillä tarpeet. Kyllä se vaihtoehto on vain kasvattaa paskapaperille omaa sellupuustoa johon juuri nopeakasvuiset parhaiten taipuu. Esim. juuri joutomaaplänteillä.
Puuki: ”Tukin pystyhinta on suunnilleen sama kuin hankintahinta tien varressa”.
Ei voida verrata tällä perusteella, sillä pystyhinnasta on jo vähennetty korjuun tienvarsi kustannukset. Tässä on se oppiriita pystykaupan korjuun kustannusten maksajasta. Ettei vaan laskennassa peritä korjuun kustannusten verran toiskertaan?
Puun pystyhinta on juuri se kuin se on. Siitä mitään ole vähenetty eikä vähennetä. Jovainin samaa mantraa keskustelusta toiseen. Jos tavarasta maksetaan pystyssä eli paikkaansa nk. on sen hinta kaikkein konkreettisinta tavaran hintaa. Kun taas hankinnassa joutuu ostaja maksumieheksi myös korjuuseen. Josta voidaan käänteisesti olla aivan samoin kahta mieltä että kuuluuko ostajan maksaa siinäkään kuin tavarasta. Emmehän me torillakaan myyville maksa erikseen niiden sinne raijaamisesta tahi toripaikasta. Vain tavarasta.
Jos metsäteollisuudella on nyt ostettuja leimikoita vaikka 50milj kiintoa, kyllä niillä on muutakin arvoa kuin pelkkä puiden arvo. Ei teollisuus voisi toimia niin, että sillä ei olisi ostettuja leimikoita muutaman kuukauden tarvetta vastaavasti. Tietenkin teollisuus on valmis maksamaan tästä puuvarastosta, sehän voi pysäyttää ostot jo hyvissä ajoin tammikuussa, kuten muinakin vuosina ja tasapainottaa kysyntää markkinoilla ja laskea hintoja tuotteiden menekin mukaan.
Hintakeskustelu on kyllä siinä mielessä tässä ketjussa relevantti asia että onhan jk:n tukin pystyhinta alempi kuin jaksollisen tukin pystyhinta ja ero johtuu korkeammista korjuukuluista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.