AJ: ”sille halutaan mahdollisimman suuri markkinaosuus”
Kirjoitat passiivissa. Kuka haluaa, kun yhteiskunnassa ei mitään yksimielistä haluamista ole?
Taitaa olla turha kysymys, mutta kannattaisi silti pitää esillä, että liiketoiminnan harjoittaja haluaa toiminnalleen mahdollisimman suuren markkinaosuuden.
Tuolla tavalla ilmaistuna lähestymistapa on minusta paljon asiallisempi FSC:n roolia kohtaan.
Mielestäni tilanne olisi aika paljon selkeämpi, jos FSC siirtyisi avohakkuuttomaan malliin, mutta en näe sitä tapahtuvan koska sertifikaatin pitää sopia erilaisiin metsänhoitomalleihin kuten plantaasimetsätalouteen. Tietääkseni FSC on alun perin kehitetty trooppisiin olosuhteisiin jossa jatkuva kasvatus ei ole aina mahdollinen – niin kuin ei meilläkään. Siksi onkin niin hupsua (huom. eduskunta!) vaatia sitä kun se ei vaan millään sovellu kaikkiin tilanteisiin.
Tähän ketjuun sopii ajankohtainen tutkimustieto (ML-u) jonka mukaan pienaukkojen taimettuminen oli heikkoa mäntykankailla E-Suomessa mutta Lieksassa onnistui paremmin. Männynkasvatusmaille tuppasi tulemaan kyllä kuusentaimia mutta ei sopivia männyn taimia, se ei ole mikään yllätys. Liika kuusettuminen on varmaa jos jk yleistyisi joka paikkaan suositelluksi menetelmäksi .
Luontaisen ja istutuksen yhdistelmästä kuusen kasvatuksessa on olemassa mm. v. -08 tehty tutkimus Suonenjoella (Saksa ym.) jossa vertailtiin 2000 kpl/ha , 1200 kpl/ha , täydennysistutusaloja ja luontaisen uudistamisen aloja 9 kasvukauden jälkeen. Eniten onnistumiseen vaikuttaa taimikon perustamisvuosi eikä uudistamistapa. Hyvänä vuonna kaikki onnistui hyvin ja huonompana vain osa, luontaisista osaan ei jäänyt yhtään ku-tainta. Mutta onnistuneille luontaisen uudistamisen aloille syntyi paljon luontaista täydennystä männyntaimista , liki 30 % kasvatettavista taimista.
Mielenkiintoista on taimien pituuskasvu eri vaihtoehdoissa. Mätästysalueilla ist.taimien keskipituus oli yli 2 m, äestysalueilla (ist.) 1,40 m, luontaisten taimien 0,9-1,1 m (äestys). (Kaikki koealat sijaitsi MT-kankailla) . Pienaukoissa taimien keskipituus olisi tietysti kaikista pienin, jos niitä olisi ollut vertailussa mukana.
Nyt on avohakkuukielto esitys käsittelyssä. SLS:n Harri Hölttä vaatii, että jk pitää ottaa heti käyttöön eikä odotella MH:n aloittamia kokeita sen sopivuudesta (ML).
Aika hyvin se sopiikin moniin tilanteisiin Pohjois-Suomen hitaasti kasvavilla alueilla. (Paitsi ei esim. paksukunttaisiin kuusikoihin). Mutta entä muualle ? Avohakkuukieltoa perustellaan esim. monimuotoisuuden lisäämisellä ja paremmalla hiilen sidonnalla. Molemmat perustelut on kyseenalaisia, jos tarkastellaan tilannetta tarkemmin.
Kuntan tai turvekerroksen paksuus ei suoraan määrittele maan taimettumiskykyä. Joskus paksukunttainen sopivan kostea maa ottaa hyvin männyntaimea täysin muokkaamattomana kun taas lähes ilman kunttaa oleva kuiva kangas voi taimettua äärimmäisen huonosti.
Niin, onhan niillä eroja taimettumiskyvyssä miten kostea ja mikä sammallaji on kyseessä. Paksu karhusammal ei esim. taimetu juuri ollenkaan . Märkä rahkasammal taas erittäin hyvin. Ohuen humuskerroksen maat taimettuu yleensä hyvin , kun maanpintaa vähänkin rikotaan ja siemenpuita on suht.lähellä. Huono taimettuminen voi johtua siitäkin, että ei ole hyviä siemenvuosia ja/tai maaperä on liian kuiva. Karkeilla maalajeilla yleistä.
Järjestöjen mukaan se on askel eteenpäin, mutta riittämätön. Niiden mukaan ei ole mitään syytä odottaa kokeilujen tuloksia ennen kuin siirrytään jatkuvaan kasvatukseen laajemmin.
Metsälehti uutiset 21.10
Tutkimus: Pienaukkojen taimettumisessa haasteita”….männiköiden kasvattamiseen sopivilla kasvupaikoilla oli runsaasti kuusia, mutta vain vähän männyntaimia. Jos tavoitteena on mäntyvaltaisten taimikoiden syntyminen, taimettuminen oli epäonnistunut lähes kaikissa pienaukoissa.”
Ympäristöjärjestöjen kohkaaminen pitäisi saada ruotuu. On typeryyttä antaa loputtomasti narua näille ”mafioosoille”.
Markkinoiden vastapuolelle täytyisi valaa teräksestä malli = valistaa faktoilla ymmärtämään asioiden oikea laita. Mutta kun SPietikäinenkin voivottaa että maamme metsät on ongelma!!
Aika näyttää, onko jatkuvalla kasvatuksella paikkansa ja missä. On varmaan sovellettavissa ainakin niissä kohteissa, joissa on suuri painoarvo muilla kuin puuntuotantotavoitteilla, esimerkiksi karuimmat kasvupaikat, rannat, turvemaat (hiilivaraston säästäminen). Keväisessä Finlandia-talon seminaarissa teollisuuden edustaja totesi, että korjuun puolesta pärjätään, ellei jk:n osuus kasva kovin suureksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.