Kurki jättää/unohtaa maaperän hiililaskelmistaan pois sen että avohakkuun jälkeen etenkin muokatussa maaperässä myös hajotustoiminta vilkastuu. Tämä pitää huomioida hiilinielulaskelmissa.
Luotan edelleen eniten Luken laskelmiin, jotka perustuvat uusimpaan tutkimus- ja inventointitietoon.
Tuota Reiman ja Annelin kommenttia Lähteen muuttujat huomioivasta ajattelusta en tajua. Toki 50 vuotta sitten oli metsäpolitiikka ja sääntely ehdottomuudessaan ääliömäistä, mutta eipä Lähteen muuttujatkaan kovin muuttuvia ole. Oman mantran mukainen tapa hoitaa metsiä on ainoa oikea. Sitä pönkitetään esimerkeillä epäonnistuneista jaksollisen kasvatuksen kohteista. Erkin kirjoissa ei mitenkään huomioida jaksollisen kasvatuksen onnistuneita kohteita.
Gla. Kommenttini ei liittynyt varsinaiseen ketjun aiheeseen, vaan ennustamisen vaikeuksiin. Osa asioista on vaikeammin ennustettavia ja osa helpommin. Puun kasvu on melko helppo, puun hinta on vaikea ja samoin metsätuhot. Keski-Euroopan kaarnakuoriaiset kuusella ja Ruotsin okakaarnakuoriaiset männyllä eivät lupaa hyvää. Tuo jälkimmäinen onkin mielenkiintoinen tapaus, kun se ei viihdy talousmetsässä, mutta sen sijaan laidunnetussa ja harsitussa metsässä kyllä, erityisesti jos puut kärsivät kuivuudesta.
Ai niin, piti vielä lisätä, että Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Markku Remes on esittänyt ”normaalimetsään” pohjautuvan laskelman jossa jaksollinen kasvatus tuli taloudellisesti paremmaksi. En vain tiedä mistä laskelman löytäisi. (Normaalimetsällä tarkoitetaan metsää jossa on kaikkia ikäluokkia yhtä suuri pinta-ala, ja metsikkökuvioiden määrä on sama kuin kiertoaika. Talouslaskelmia on helppo tehdä, kun joka vuosi oletetaan käsiteltäväksi sama pinta-ala.)
Missä on tarkasti kuvattu Luken käyttämä menetelmä ? Käsittääkseni Luke laskee vain runkopuun määriä. Ei esimerkiksi huomioi maanalaista juuriston kasvua. En myöskään tiedä oksiston laskemisen käytäntöä. Jos päästöksi/poistumaksi lasketaan myös oksat niin ne varmaan pitäisi laskea myös vuosikasvuun/hiilensidontaan mukaan.
Tuolla on pdf:nä esitetty mallinnus hiilitaseesta.
V. -17 : Metsämaat n. + 5 Mt (summa), Metsäkasvu n. – 25 Mt , Netto – 20,4 Mt
Kokonaispäästöt n. 55 Mt .
Fossiilisten muovien ja betonin korvausvaikutusta ( n. -4 Mt ) ei ole laskettu mukaan . (Miksiköhän?)
Tuossa Yle -toimittaja kertoili juuri kuinka metsäteollisuuden kasvihuonepäästöt on taas uuden tutkimuksen mukaan huomattu olevan entistä suuremmat (?) . As.tuntijalausunnossa tutkimusprof. sanoi vain , että ”pitäisi tuottaa pitkäikäisempia puutuotteita ja lisätä fossiilisia korvaavia puutuotteita ” .
Sitä kait ne uudet sellupohjaisetkin tuotteetkin juuri korvaa ; mm. öljypohjaisia muoveja ja keinokuituja. Vaan miten niitä tuotetaan enemmän, jos esim harvennushakkuita samaan aikaan vaaditaan vähennettäväksi ? Samalla vähenee sitten niiden pitkäikäisten tukkipuidenkin kasvatus .
Vielä kerran, naiset ja herrat: khk-raporteissa puhutaan KASVIBIOMASSASTA, ei RUNKOPUUSTA! ?
”IPCC:n laskentaohjeiden mukaan raportoinnissa tulee huomioida muutokset kaikissa hiilen varastoissa (maanpäällinen ja maanalainen biomassa, kuollut puuaines, karike ja maaperä).”
Tuo lähteen juttu on ilmeisesti myös KANAVAssa (4/2019) artikkeli-osiossa. On siinä tiukkaa asiaakin:
”…Kerralla on suosittu vain yhtä havupuulajia: mäntyä tai kuusta. Sen seurauksena tuhoriskit ovat kasvaneet. Samalla on hävitetty risusavottojen nimissä lehtipuiden hyvää raaka-ainetta, köyhdytetty maaperää ja sen biologiaa sekä heikennetty pienilmastoa. Raaimmillaan metsästä poistetaan kaikki kuoleva puuaines, kannot mukaan lukien…”
Tuo lehtipuukuvio vaatii vähän laajempaa näkemystä kuin mihin lähteen älylliset resurssit riittävät: ekologisessa mielessä tärkein puulajimme haapa tarvitsee uusiutuakseen avoimen vaiheen; samoin rauduskoivu. Lähteeltä jää mainitsematta tällä hetkellä käytännössä ainoa syy tuohon kurjuuteen: holtiton sorkkaeläinlaidunnus, jota johtaa hallituksesta käsin metsästystalousministeri leppä ja puuntuottajapuolelta kaksoisagentti, MTK:n metsästysvaltuuskunnan puheenjohtaja tiirola.
Aajalkanen: ”…puun kasvu on melko helppo…” Ainakin jalkasen mainitsema remes on jotain tajunnut: väittää että vuosikasvu on helposti nostettavissa 150 miljoonaan kiintoon. Saattaa olla tietoinen mitä kylläsetoistakymmentäkuutiotakasvaa pitää sisällään.
Kasvihuonekaasuista näytti tilastokeskuksen tilaston mukaan tulevan n. 75 % energian tuotannosta. Loput monista muista eri lähteistä. Ainoa ”sitovasektori” oli metsät ja maankäyttö LULUC. Kun esim. risupuista tehdään energiaa , sekin korvaa fossiilisia energialähteitä eli vähentää päästöjä. Kaikkia risuja eikä kantoja varsinkaan tosin kannata kerätä metsistä, jotta puun kasvu ei hyydy.
Lehtipuut nopeakasvuisina olisikin parhaita avomaiden metsityksessä hiilenkerääjinä. Jk:n metsissä ei vain toteudu luonnollinen puulajikierto yhtä hyvin kuin tasaikäisissä metsissä . Hirvieläinten liikakasvatuskaan ei tue sitä lehtipuukasvatusta eikä muutakaan puun kasvatusta.
Anton oli lainannut Lähteen tekstiä. Muuta kohdat hän jo käsitteli, mutta lause: ”…Kerralla on suosittu vain yhtä havupuulajia: mäntyä tai kuusta. Sen seurauksena tuhoriskit ovat kasvaneet.” jäi osittain käsittelemättä.
Tuo väite on varsin yleinen erityisesti kultivoituneiden kaupunkivihreiden suusta, mutta kyllä siihen joku metsäläinenkin joskus retkahtaa.
Taannoin väitteen esitti Tiede -lehdessä joku WWF:n supertietäjä, mutta onneksi emeritus prof. Erkki Annila oli huomannut ja pisti vastineen, joka myös julkaistiin.
Aika vakuuttavasti ja esimerkein hän osoitti, että väite ns. puupellon suuremmasta tuhoherkkydestä on todistamaton mielipide. Tosin hän ei ottanut huomioon Antonin hirvikarjaa.
Valitan, että en enää löytänyt kyseistä Tiede -lehteä. Jos löydän pistän tiedoksi vähintään numeron.
V. -17 : Metsämaat n. + 5 Mt (summa), Metsäkasvu n. – 25 Mt , Netto – 20,4 Mt
Kokonaispäästöt n. 55 Mt .
Pari vuotta sitten LUKE sai Suomen metsien hiilinieluksi -16,5 milj.tonnia vuodessa ja puutavaran -10 Mt/v kanssa -26,5 Mt/v.
Silloin Suomen hakkuusäästö oli n. 30 milj.m3, joka sitoo hiilidioksidia juurineen ja oksineen – (1,35*30) 40,5 milj.tonnia vuodessa. Eli Luke ei ole ole huomioinut oksia eikä juuristoa. LUKEn -25 Mt/v tulee runkopuuhakkuusäästö kerrottuna 0,9, joka hakkuusäästöllä 30 Mm3 metsien hiilinielu olisi 0,9*30= – 27 Mt/v ~~ – 25Mt/v.
Ja jos tuohon hiilinieluun -40,5 Mt/v (runkopuu oksineen ja juurineen) lisätään puutavara (kuten Lukekin tekee) ja vähennetään Metsämaat (päästöt , joille voi laittaa kysymysmerkin perään, sillä kaikkea ei ole varmasti huomioitu) n. + 5 Mt tuossa yllä, niin Suomen metsien hiilinielu olisi -40,5-10+5= -45milj.m3.
Luonnontilassa Suomen metsät olisivat jonkinlainen päästö, joka tietenkin pitää huomioida joko kasvihuonepäästöpuolta vähentämällä tai hiilinielua lisäävänä.
Arvataan nyt luonnontilassa olevien Suomen metsien päästöksi vaikka +10 Mt/v.
Silloin Suomen hiilinielu olisi – 55 Mt/v eli sama kuin kokonaispäästöt.
Laskemassa ei ole huomioitu Suomen peltomaan (heinä ja vilja) sitomaa hiiltä, joka suurimmaksi osaksi syötetään karjalle ja joka menee lietelannassa sitten peltoon ja jää sinne eikä hakattujen puiden (80 Mm3/v) juuria, jotka jäävät maahan pitempiaikaisena hiilivarastona.
Lisäksi tulee uusiutuva puuenergia, jolla korvataan fossiilisia. Sekin pitäisi huomioida.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.