Koillismaa ja Kainuu on eri alueita, joten se siitä sivistyksestä.
Metsien kasvun lisääntymisestä on olemassa hyvä ”käppyräsivu” Lukella. VMI:t vv.64-70 ja vv.13-17 vertailu eri alueilla (7 ) ikäluokkajakaumasta pinta-alojen osuuksien suhteen metsämaalla. Koko maassa oli puuttomien metsäalueiden määrä vähentynyt n. 5 %:sta 1-2 %:iin. Taimikoiden määrä 1-20 v oli lisääntynyt . Mutta eniten oli lisääntyneet 21-40 ja 41-60 vuotiaat metsät : keskimäärin n. 20 %:tti yksikön lisäys koko metsäalasta entiseen ikäluokissa 21-60 v. Etelä-Suomessa (3 aluetta, entisen piirimetsältk:n aluejako) oli myös vanhojen yli 100 v metsien osuus jonkin verran lisääntynyt .
Siinä on pääasialliset syyt metsänkasvun ja samalla hiilinielunkin kertymisen lisääntymiseen. Nuorten hyväkasvuisten metsien määrän lisääntyminen ja puuttomien alueiden väheneminen.
Samaa takapajulaa ne on, Kainuu sisältää Koillismaan. Meille on tullut paljon lisää metsäalueita, joissa pääasiallinen puusto on leppää ja pajukkoa eikä niitä tulla koskaan korjaaman, pystyyn lahoavat ja seuraava sukupolvi saattaa sitten olla satojen vuosien päästä havupuut. Näinhän ne metsät luontaisesti syntyvät.
Niinhän siinä Herlinin jutussa kerrottiin, että hän hakkauttaa suuret puut ja jättää jäljelle pienet puut ja taimet. Kuten täällä moni tietää, niin lopputulos on, että metsä kasvaa edelleen vain pieniä puita. Olisi historioitsijalta pitänyt odottaa syvällisempää analyysiä Suomen metsistä.
Timppa: Juur pari viikkoa sitten näin keskustelun jossain netissä, missä kiihkomielisesti jk-kasvatusta kannattava tyyppi kertoi, että jk-metsistä puut korjataan pienempinä kuin normi uudistushakkuissa, arvokasvun hiipuessa. Näin oli hänelle eräs alan guru kertonut, tai ainakin oli ilmeisesti näin lukenut oppaista. Eli puut kaadetaan siis yhden-kahden tukin koossa, aivan kuten MH tekee nyt jossain päin Suomea. Se siitä järeämmän puun kerryttämisestä ja monimuotoisuuden lisääntymisestä JK-kasvatuksessa.
Uskomatonta, miten JK kohdalla kaikki epäilyt voidaan kumota väistelemällä ja löytämällä hyvinkin kiistanalaisia näkökulmia aiheesta 🙁
Piteempään jatkuessaan jatkuva kasvatus johtaa siihen että metsistä tulee kituvia. Harsintahakkuun tuloksia on vieläkin paikoin nähtävissä. Oli sittenkin virhe uudistaa niitä niin tehokkaasti. Olisi saanut jäädä enemmän näitä varoittavia esimerkkejä myös näkyville paikoille.
Meillä on naapurissa Tornatorin maita. Hekin tekivät n 55-vuotiaaseen MT-metsään muutaman pienehkön aukon tänä vuonna. Mielenkiintoista nähdä, että uudistavatko vai luottavat luontaiseen.
Eihän tarvitse edes lukea mistään kun näkee millaisia puukuormia kulkee tiellä. Ei viiden tukin puita ole näkynyt pitkiin aikoihin. Kaadettuna kylläkin syyskesästä, kävin Naantalin Livonsaaressa noutamassa muutaman hirren . Siellä oli 80 sentin tyviä tehty 12m hirreksi. Jos joku epäilee niin asian voi tarkistaa soittamalla HirsTikka nimiseen yritykseen. Kaveri on ammattimies nuoresta iästään huolimatta. Nuo on niitä viiden tukin puita. Seuraavat tukit pn niin tasapaksuja että pitää työntömitalla tulkata latvapää muuten ei sitä voi tietää. No ei puiden tarvitse ihan sellaisia olla mutta noiden puiden vuosikasvu on 5mm tasaisesti latvaan asti. Laatupuun kriteeriksi kerrottiin 4mm . Totta on hirsissä että nämä 15mm kasvaneet halkeilee ja mätänee nopeammin kuin 4mm kasvaneet, myös valmiin puun osuus on viimeiseen kymenen vuoden päässä pinnasta. Nuo mitä rahdataan tukkina sahalle niissä on ehkä 5senttiä keskellä valmista puuta. Pientukkia ne ovat , ja vain pakkaus tarpeita voi niistä tehdä. Kuusi on täysin eri tyyppinen puu kun seuraavan vuoden nila syntyy niin edellinen vuosikasvu on valmista puuta. Siksi kuusi kestää lahoa huikean paljon paremmin , vielä kun kuusen solurakenne on sellainen että pinnan kostuessa solukko sulkeutuu joka estää veden imeytymisen puuhun. Männyltä tämä puuttuu kokonaan. En tiedä onko Hapa sellainen että tuo happo tai mikä lie toimii lahon estätävänä voimana. Koivussa ei ole mitään estettä , jo samana vuonna syksyllä koivu on happanunut imelän lemuiseksi eikä edes kuivuminen enää luonista sinä vuonna. Joku viisas saa täydentää, joka tietää tutkimustulokset , tämä on vain pitkää kokemukseen perustuvaa tietoa. Tutkimukset eivät voi olla tästä kovin kaukana.
Lahonkestävyydessä monet männyt ja kuusi sijoittuu samaan ryhmään , heikosti lahon kestäviä.
Lahonkestävyyskokeessa suurin osa lehtikuusista ja männyn sydänpuu sijoittuu lk:aan 4 tai sisin lehtikuusen sydänpuu lk:aan 3, –> jonkin verran tai kohtalaisesti lahon kestäviä. Nämä tuloksetkin löytyy alan tutkimuksista ja esim. ”Lehtikuusen kasvatus ja käyttö”-kirjasta , niin ei tarvi olla mutun varassa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.