Pitää ilmeisesti paikkansa, jatkuvassa kasvatuksessa pitäisi metsän hoito osata tehdä metsän ehdoilla ja antaa metsän muuttua lehtimetsä tyyppisesksi jos maaperä on siihen taipuvainen. Itsellä on pieni ala tuota kriittisessä tilassa olevaa metsää jossa on huonosti voivaa vanhaa kuusikkoa. Koivun tainta ja haapaa ottaa luontaisesti mutta mikään muu puu ei lähde kasvamaan. Kasvatus on vain pari senttiä ja oksat yhtä leveällä kuin runko on pitkä. Maa ei ole enää havupuulle kelvollista. Eikä auta näköjään muokkauskaan. En ole saanut selvää mitä maalle oikein tapahtuu. Loppuuko maasta havupuun tarvitsema jokin hiven tai ravinto aine. Havupuut ovat ikään kuin unessa tai levossa. Joulukuusta on tuolta alueelta aivan turha edes yrittää löytää, taimia on mutta täysin kelvottomia. Esteettisyys syistä en kaada olkoon siellä. Tuo ilmiö olisi tarkan analyysin tarpeessa jos löytyisi jokin keino korjata tilanne ettei tavitse kaataa ja myllätä maaperää, aluskasvillisuus säylisi hyvänä. Kumma kyllä juuri aluskasvillisuus on rehevää ja antoisaa. Hirsirakentamiseen sammalta ja varpua yltä kyllin. Lapsille hieno temmellyskenttä kun eivät loukkaa itseään , siis lapsien lapsille.
No ei paljon jäisi helikopterillekkaan. Ei riitäisi alkuunkaan. Ja jenkkien vinssaaminen on yhtä toivotonta. Hevonen on aika peto , runko kerralaan mutta silloin pitää pohjan olla jäässä. Kuuset kuolee kaikki jos ei ole lunta ja pohja jäässä. Kokemusta on. Moottorikelkka ja 20 senttiä lunta niin saa puut siististi ulos metsästä. No sellainen diesel käyttöinen. Pyöräkone tallaa aina. Moottorikelkka korvaa hevosen mukavasti eikä syö laiskana ollessaan.
Remie tuossa edellä ihmettelee pienialaista kuviota, jossa havupuut voivat huonosti ja aluskasvillisuus rehottaa.
Tuntuu tutulta. Kauan sitten vaivasin hilsettäni parilla vähän samanlaisella tapauksella. Vähän myöhäissytytyksellä sitten valkeni. Kyse oli talvikki (pyrola) -metsätyypistä. Harvinaisia länttejä. Ravinteita riittää, mutta heti kuntan alla taisi olla savikerros, josta havut tykkää huonoa.
Saattaa olla, että Lähteen opit eivät tuollaisella läntillä auta.
Hänellä on ”toista tuhatta hehtaaria” metsää Koillismaalla, ja hän ostaa sitä lisää jatkuvasti. Strategiana on etsiä metsiä, jotka ovat päätehakkuuvaiheessa ja siirtää ne jatkuvaan kasvatukseen. Avohakkuiden sijaan metsästä hakataan vain suurimmat rungot. Taimet ja pienet puut jätetään kasvamaan.
Parhaimmillaan se johtaa monimuotoisempaan metsän ekosysteemiin ja maaperän parempaan kykyyn sitoa hiiltä. ”Se ottaa vuosikymmeniä, mutta jostain se pitää aloittaa.” ”Jos rämmit siellä hakkuuaukeilla ja risukoissa, ylitiheissä kasvustoissa, tunnet ja ymmärrät kyllä koko keholla, että tehometsätalous ei mene oikein. Mutta kun järjestelmä pitää kiinni vanhoista tavoista, uusiutuminen on tosi hidasta.”
Näin lausuu ’hiiliviljelijä’ Ilkka Herlin. ? Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että jk-metsän ravinnekierto on hitaampi: hiiltä säilyy maanalaisessa varastossa kun ei muokata, mutta sitä ei myöskään kerry puustoon eikä maahan niin nopeasti kuin nopeakasvuisessa jaksollisessa metsässä. Monimuotoisuuden ylläpitokaan ei ole helppoa. Metsällä ja peltomaalla on myös yksi merkittävä ero: peltomaa muokataan vuosittain tai muutaman vuoden välein, metsämaa vain kerran kiertoajassa, joka on aina kymmeniä vuosia.
”Se ottaa vuosikymmeniä…. uusiutuminen on tosi hidasta”
Siis jk:een siirtyminen on hyvin hidasta ja ”uuteen” jk:n metsänhoitoon siirtyminen tasaikäisestä kasvatuksesta on tosi hidasta(?).
Ei tuossa ole oikein päätä eikä häntää hiilen sidonnan lisäämisen kannalta katsottuna. Koillismaan hitaasti kasvaville maille sopii varmaan osin hyvinkin jk mutta ei se edistä hiilensidontaa eikä monimuotoisuuttakaan sen paremmin.
Ilkka Herlin on ymmärtänyt tämän saman asian joka on ollut tälläkin palstalla usein esillä:Jatkuva kasvatus tuntuu hyvältä niin kauan kuin riittää runsaspuustoisia jaksollisena kasvatettuja metsiä harsittavaksi.Ei Ilkkakaan sano etsivänsä ostettavaksi valmiiksi harsittuja metsätiloja.
Tuo että Ilkka omien sanojensa mukaan rämpii ”risukoissa ja ylitiheissä kasvustoissa” kertoo tietenkin siitä että Ilkka ei ole tehnyt perkauksia ja taimikonhoitoja ajallaan.Tehometsätalous ei mene oikein jos sitä ei tee.
Jk on monimiljonäärille sopiva harrastus. Kun ei ole väliä tuottaako muutama tuhat hehtaaria metsää yhtään mitään, voi keskittyä maisemien hoitoon. Sehän on hjuva asia, että ostaa kainuulaisilta metsiä, että köyhät pääsevät sieltä sivistyksen pariin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.