Hiilidioksidista koohkataan ehkä siinä mielessä liikaa, että metaanin päästöt ilmakehään kasvavat; tiedeväki on ymmällään, kun ei tiedetä mistä ja miksi lisää metaania tulee. Olisiko näillä pyhillä kosteikoilla jotain tekoa asian kanssa, tai pitkään lämpiminä pysyvillä järvillä, jotka rehevöityvät energian ja ravinteiden lisääntyessä. Ikiroudan alueet Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä ainakin pumppaavat metaania valtavat määrät ilamkehään sulaessaan.
Metaanin vapautuminen on valitettavasti ottanut vallan ilmaston lämpenemisessä, eikä ihmisten toimet pysty tätä pysäyttämään. Nyt olisi viisaampi opastaa lapsia ja nuoria selviytymään muuttuvassa ilmastossa, kuin aktivoida heitä käymään taistelua, joka on jo hävitty. Kun on itse kokenut nuorena kommunistisen akitoinnin ja sen romahduksen, en nyt ilmaston nimissä haluaisi vastaavia kokemuksia ja pettymyksiä lapsilleni ja lastenlapsilleni.
Sehän ei tietenkään merkitse yhtään mitään, mitä Suomessa tehdään hiilipäästöjen vähentämiseski. Kiinassa ne kasvavat saman verran kuin täällä on päästöt vuodessa. Koko tämä aihe on täysin toivoton ja kannattaisi alkaa keskustella jostain muusta. Kun suurvaltoja ei päästöjen vähentäminen kiinnosta, eikä asiassa muutenkaan voi mitään tapahtua nopeasti. Se on vuosikymmenten asia. Tämän pallon luonnonvarat tullaan muutenkin käyttämään loppuun, miksi jotain pitäisi jättää, koska tuhoutuminen on varmaa. Materiaa avaruudessa on kuitenkin rajaattomasti, yksi maapallo ei merkitse mitään.
Metaani on 25 x haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, joka lisäksi sitoutuu uudelleen kasveihin ja varsinkin puiden kasvuun. CH4:n puoliintumisaika on 8 vuotta ja CO2:n puoliintumisaika vaihtelee paljon muutamasta vuodesta n. 120 v:een; vähän yli 20 % siitä on ikuista. Metaania haihtuu hapettomissa oloissa ja CO2:a puolestaan silloin kun happea on saatavilla. Sitten on vielä typpioksidit ja ne haitallisimmat”sähkökaappikaasut”, joista on ollut puhetta. Kun niistä kaikista päästöistä rakentaa luotettavan tietokoneohjelman joka vastaisi kaikkia luonnon tapahtumia riittävän tarkasti, niin ei taida riittää kapasiteetti kenelläkään siihen.
Joidenkin puheiden mukaan (jopa tieteilijöiden) tehokkain lämmön säilyttäjä on vesi (vesihöyry) ei suinkaan edes metaani.
Ilmasto on niin monipuolinen kokonaisuus, että otappa tuosta selvää. Rahnaa kyllä tippuu, jos vakavalla naamalla ilmoitat tutkivasi kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa kuusen neulasten pituuteen jatkuvassa kasvatuksessa.
Taitavat ainoat kunnon todisteetkin lämpenemisestä löytyä muualta kuin raskaasti mulkkailluista lämpötilakeskiarvoista. Jäiden lähtö ja tirppojen paluumuutto ovat aikaistuneet ja se kertoo jotain.
Muuten Kiinan syyttely ylenmääräisestä kärytyksestä on yksi ilmastosotureiden kliseistä. Taitaa Intia käryttää yhtä paljon. Sitä ei syytetä yhtä voimalla. Samalla unohdetaan autuaasti, että molemmat ovat olleet tehokkaita metsittäjiä ja viherryttäjiä.
Viisikymmentä vuotta sitten maapallon väkiluku oli 3,1mrd ja nyt yli 7mrd. Miten tässä viitekehyksessä kuvitellaan, että päästöt eivät kasvaisi myös seuraavan 50v aikana, jos väestö taas tuplaantuu.
Jos arktinen ikirouta sulaa niin että se on havannoitavissa, eikä toisaalla ikirouta valtaa pinta-alaa niin lämpiäähän planeetta silloin. Järjetöntä edes kiistää tosiasiaa vaikka olisi oma mielikuva mikä tahansa. Ilmaston muutosta ei voi kikkailla siten kuin työttömien määrää. Työttömät on helppo poistaa yhdessä yössä kun siirretään koko joukko koulutuksen piiriin, vaikka opiskelemaan kuinka ollaan jatkossa työtön. Ilmaston suhteen ei ihan niin helppoa ole.
Saa nähdä miten maapallon väkiluku kehittyy. Kasvaa mutta kuinka paljon. Nopeatkin muutokset ovat aina mahdollisia. Eilen luin kuinka väli amerikan intiaaniväestön määrä romahti 25-30 miljoonasta noin miljoonaan vain sadassa vuodessa 1500-1600-luvuilla. Vastaavan suuruinen vähennys nyt maapallon väkimäärään ja täällä alkaisi taas olla tilaa.
Ilmastomuutos on tosiasia. Se on mitattua tietoa eikä mikään mielipide.
Ne toimet, jolla ilmastomuutosta nykykäsityksen mukaan pyritään hillitsemään, ovat aivan perusteltuja riippumatta siitä, mikä vaikutus niillä on ilmaston lämpenemiseen.
Mielipiteet aiheesta kumpuavat lähes poikkeuksetta mielipiteen esittäjän omasta intressistä, jolla yleensä ei ole totuuteen pyrkimisen kanssa mitään yhteyttä.
Olen aiemminkin todennut, että keskustelu olisi paljon mielekkäämpää, kun tuntisimme keskustelijoiden taustat. Kannanottoja olisi paljon helpompi ymmärtää.
Me muodostamme kannan tiedosta saamamme ymmärryksen perusteella. Jos tietoa puutuu, niin mutu täyttää puuttuvan osan, jolloin ymmärryskin on poikkeuksetta päin helvettiä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.