Remielle kaikki kunnia historiakatsauksestaan mutta mitä tekemistä sillä on nykymetsänkäsittelyn suhteen? Minusta ei ollenkaan ole tarve alkaa herätellä ikiuntaan nukkuvia sen vuoksi että matsänkasvatustavat ovat erilaiset nykyään. Mielestäni tarpeetkin ovat jonkinverran erityyppiset nyt.

Ounastelinkin että menee yli hilseen. Tarkoitin tuolla sitä että metsällä ja metsällä on iso ero. Puulla ja puulla on suunnaton ero. Tämä ero pitäisi luokitella oikeudenmukaisesti. Laatu metsä kasvaa hitaasti ja vaatii huolellista paneutumista metsän saloihin. Ennen teidän syntymäänne mesä luokat olivat aivan eri tavoin nimetty. Metsät kulki aluskasvillisuuden mukaan ja siihen ei kuulunut horsmat ja heinät. Sen sijaan puolukat, mustikat, hillasuot, ja niin edelleen. Noista kun puhuttiin niin tedettettiin tarkkaan minkälaisesta metsästä on kysymys. Oikein hoidettu metsä oli isännän ylpeys. A.J yrittää teille rautalangasta vääntää vaikka on minua huomattavasti nuorempi ja saanut huikeasti uudemman koulutuksen metsäopista.Minulla taas on rautainen kokemus puusta joka katoava tietotaito. Käsitellyt niin paljon tukkeja sahaten ettei kaikki ole koskaan edes nähnyt sellaista määrää. Kuten A.J antaa ymmärtää , raha ei ole se tärkein mutta auttaa hoitamaan asiat oikein jatkumon kannalta. Painoarvoa pitäisi lisätä laatu metsien kasvatukseen ja unohtaa se raha hetkeksi että runnellut maapohjat palautuu luonnonmukaiseen tilaan. Metsä ei millään muotoa ole viljelykasvi, onhan se nähty. Hirvet syö latvat, pisiäiset neulaset, parkkiporat tappaa puut pystyyn. Ainoa jota ei viljellä on paju ja se on terve eikä sillä ole tuholaisia. Raita, paras puumme jota vihataan täysin aiheettomasti. Ulkomailta laahataan mahonkia ja parempaa ja kauniimpaa puuta kuin raita ei ole missään. Jopa lämpöarvo on parempi kuin koivun. Katsokaa raitalankun hintaa ja verratkaa kuidun hintaan. Eihän minulla mitään väliä ole mitä kukin tekee, kukin taaplaa tyylillään ja eräät heittelee kasaan. Jees ilmeisesti tarkoitti VC paperin tekoa jota tarvitaan runsaasti ja halvalla. Kerrottakoon että mopeakasvuinen puu sisältää kuitua paljon vähemmän kuutolta kuin nomaali puu jossa naulakin pitää. Nykyään kasvatetaan näköispuita jota kaadetaan kesken kasvuisina paksuudeltaan ja pituudeltaan. Tänään ajelin tukkiauton perässä , kuormassa ei ollut yhtään kolmos tukkia ja pikkutukki oli 42 x 75  sahatukki , ei montaa  50 x 100 . Nuo tehdään yleensä latvoista, ei  tyvi tukeista, eikä 2 tukista. Pidän sohlaamisena koko touhua. Eihän noista rangoista isännälle jää kuin myllätty mantu.

Se tuppaa menemään myös niin että joka kankaalla ei hyvä pärepuu kasva. Vanhan kansan miehillä oli aina tietopaikat missä parhaat pärepuut kasvaa.

Kuuleppas jätkä siihen toiseen laitaan tuleekin sitten syyt pystyyn ja luulet että se on hyvä päre. Jätkän kattoon se varmaan kelpaa mutta ei muiden. Sitolkka on tietoinen asioista eikä venkoile kuten sinä, ei tuo venkoilu johda yhtään mihinkään. Jokin sinua pännii , mutta et tiedä itsekkään ja purat sitä täällä.

Mitenhän Remie mahtaa olla, kuinka pers…i mahtaa puhtsaantua suoralla kuidulla johon sinä naulojakin vielä tökit. Minun h-haapani toimii varmasti puulajina lähes parhaiten soveltuvana kuiduttavaan teollisuuteen. Ja ihan viljeltynä puuna kasvaa suoraa komeaa runkoa josta tulee massaa aivan mieletön määrä ja jota kyllä voidaan käyttää huomattavasti korkeampilaatuiseenkin kuin wc-paperiin. Esim. lämpökäsitellyt kuittinauhat jne, jne. Valokuva-arkit, kopiopaperit yms. Erittäin puhdasvalkoinen paperilaatu ilman valkaisua jne.