Valittu korko tarkoittaa metsänomistajan omaa tuottovaatimusta. Suuren tuoton tavoittelu tarkoittaa metsätaloudessa yleensä suuria uudistamiskuluja mutta ei välttämättä suurta riskiä. Sitten kun metsikkö ei enää kasva vuosittain arvoa tuottovaatimuksen verran, se kannattaa uudistaa. Korkoa piti siis miettiä kahdessa kohdassa, kiertoajan alussa ja lopussa: kuinka paljon sijoitetaan metsän uudistamiseen ja milloin kannattaa tehdä päätehakkuu.
Timppa ajattelee, että jo parempi yksikköhinta (kantohinta) korvaa jaksollisen menetelmän suuremmat uudistamiskulut, mutta vasta NNA-laskenta tai kassavirtalaskelma paljastaa onko todella näin. Remeksen laskelmassa näin kävi mutta pitäisi tarkemmin selvittää, missä tapauksissa tämä pätee puuntuotannon talouden kannalta. Sitten kun otetaan laskelmaan mukaan muita tavoitteita, puuntuotannon painoarvo alenee ja jatkuvapeitteisyys tulee useammassa tapauksessa kyseeseen. Tämä on optimointia.
Mielestäni jaksollinen kasvatuksen puukaupat on helpompi tehdä hintapiikkien aikaan. Ostomiehet käyvät tällöin kuumana ja haalivat ennenkaikkea aukkohakkuita. Näin minä olen tehnyt onnistuneesti.
Nykyisessä suhdannetilanteessa korot voi unohtaa. Metsä on vain arvon säilyttäjä. Muutenkin typerää laskea tuottoa sijoitukselle jonka voi realisoida 50-100- vuoden päästä. Kaikkea jännäähän sitä voi laskea vaikka satojen vuosien päähän. Mutta mitäpä siitä itse hyötyy.
Ja noin pitkillä aikaväleillä kaikenlaiset riskit ovat jo niin suuret, että tuotto-odotuksenkin tulee olla jo vähintään useita kymmeniä prosentteja. En näe metsää minään hyvänä bisneksenä, mutta hyvä arvonsäilyttäjä nykyisessä taloustilanteessa ja kun maan hinta vain nousee.
Pisneksestä puheen ollen Tornator ostaa metsiä aivan eri lukemilla kuin tavan tallaajat. Millähän lasku-opilla ? Jos jollakulla on metsän osto vaihto-ehtona monille muille rypypaikoille, siihen ymmärrän korkopelin. Tai laitatko sen rahoitukseen takataskusta satatonnia, vai hakkaatko vanhoja puustoja vai millä korolla pankista kannattaa otatella.
Tottakai ostavat metsiä tänä negatiivisten korkojen aikana. Arvon säilyttäjäksi tietenkin. Suomen valtionkin kannattaisi ottaa nyt paljon lainaa. Siitähän msksetaan jo lainan ottajalle. Hulluinta on myydä tuottavia yhtiöitä. Jaa kepuhan on taas jälleen hallituksessa. Oisko aika näyttää nyt että selkärankaakin on ja lähteä pois.
Finlandia-talon seminaarissa keväällä Timo Pukkala kertoi esityksessään, että jatkuvan kasvatuksen mallissa myytävän puutavaran keskihinta voi olla jopa parempi, vaikka yksikkökantohinta olisikin tukilla muutaman euron alempi. Tämä johtuu siitä, että jatkuvassa mallissa tukin osuus sumasta on suurempi. Toisin sanoen, taloudellisesti jatkuva malli (jos uudistuminen vain toimisi) voi olla houkutteleva vaihtoehto, kun puuta myydään hieman vähemmän (pienempi kasvu), mutta isommalla keskihinnalla ja uudistamis- ja hoitokulut ovat alemmat.
”UB Metsä tavoittelee 4–6 prosentin kokonaistuottoa vuodessa hakkuista kertyvän kassavirtatuoton ollessa noin 2–3 prosenttia ja lopun muodostuessa puuston ja kiinteistöjen arvonnoususta.”
Juuri taasen yksi päivä kävelin metsässä, jota on hakattu harsintahakkuilla satoja vuosia aina tähän päivään. Erikoisen heikkoa metsää. Aluksi homma toimii mutta maa kunttaantuu ja köyhtyy. Jotkut harvat paikat missä pitemmän aikaa toimii. Mikäli maata ei muokata niin se täytyy saada aika ajoin tuleen tai paikalle vähintään lehtipuusto. Se olisi sitä luontaista metsätaloutta. Lähellä taasen aikanaan kulotukseen kylvetty metsä on kuin toisesta maailmasta, komeaa, järeää ja erityisen laadukasta tukkimetsää. En käsitä miten täysi luonnottomasta tilasta on tullut jotenkin luontoväen silmissä toivottavaa.
Mitenkä jatkuvassa nuo kesähakkuut? Kesäkorjuussa on parempi hinta. Kuusten juuret tuskin kestää lukemattomia ajokertoja satojen vuosien aikana, kun saastuttavat kuuset lahosienellä. Tasaikäisessä uudistamisen jälkeen voidaan valita muita puulajeja kuusen korvaajaksi.
Käykö jatkuvassa niin, että ennen pitkään kaikki jatkuvan kasvatuksen kuusikot altistuvat juurikäävälle. Ennen harsinnan aikana hakkuut olivat talvella, kun puutavaran ajo piti suorittaa lumien aikana hevosilla. Ei ollut kesähakkuita.
Tämä johtuu siitä, että jatkuvassa mallissa tukin osuus summasta on suurempi. Toisin sanoen, taloudellisesti jatkuva malli (jos uudistuminen vain toimisi) voi olla houkutteleva vaihtoehto, kun puuta myydään hieman vähemmän (pienempi kasvu), mutta isommalla keskihinnalla ja uudistamis- ja hoitokulut ovat alemmat.
Meillä kasvu on vähintään 50 % ja parhaimmillaan 100 % enemmän kuin jatkuvan kasvatuksen metsissä. Myös tukkiprosentti on suurempi ja yksikköhinnat selvästi suuremmat kuin jatkuvan kasvatuksen metsissä. Varmasti sama tilanne on esim Visakallon metsissä. Täytyy kyllä ihmetellä Pukkalaa ja kumppaneita. Eivätkö he ymmärrä metsäasioista mitään vai valehtelevatko tietoisesti?
Jatkuva kasvatus ei koskaan pärjää taloudellisessa mielessä jaksolliselle. Ei myöskään ilmastomielessä pienemmän kasvunsa vuoksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.