Noita ulkomaanpellejä ei telemarkkinointikiellot estä. Kun näkyy sen tyyppinen numero, vastaan vain haloo. Sitten ne alkavat lypsää Jeessi – vastausta monin tavoin. Jos minulla on joku soitin päällä, pistä sen lauleskelemaan puhelimessa ja niinpä aika pian yhteys katkeaa.
Tiedä tuosta Visakallon EU-ahdingosta. Parlamenttiin on nyt valittu uutena Teuvo Hakkarainen, kunnon änkyrä ja metsämies, joka on ilmoittanut parlamentissa keskittyvänsä metsäasioihin hoitamiseen. Siihen hänellä on erinomaiset mahdollisuudet elämän työnään sahurina ja metsäasioihin muutenkin hyvin läheisesti liittyvänä henkilönä. Keski-Suomesta parlamenttiin valittiin myös Mauri Pekkarinen, jonka ansiot metsäasioihin ministerinä ja poliitikkona tiedämme.
Että on siellä metsäasiat nyt edustettuna, ainakin heidän toimestaan. Tiedä sitten meneekö metsälehden agendalla, niin kuin paineet tuppaavat olemaan, vai nähdäänkö metsäasioita myös laajemmin. Paineita siihenkin suuntaan on.
Jotkut katsovat löytäneensä viisastenkiven metsänkasvatuksesta ja antavat ymmärtää tietävänsä ainoan oikean tavan kuinka homma tulee hoitaa. Minulle tällaiset näkemykset kertovat ymmärryksen puutteesta – suorastaan tyhmyydestä. Muuttujia on tavattomasti, joista osaa emme voi mitenkään edes tietää!
On hyvä, että asioita tutkitaan, MUTTA ei pitäisi tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tutkia voidaan jonkun muuttujan vaikutuksia, mutta kun muuttujia on tavattomasti, niin vaihtoehtojen määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Oleellista on se, että metsänomistaja ymmärtää miten eri muuttujat vaikuttavat, ja osaa sen perusteella tehdä kussakin tilanteessa johtopäätöksiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän oikeita.
Ongelma on lähes samanlainen kuin pörssikurssien ennustaminen. Siinäkin tutkimuksen tuoma tieto on hyvin rajallista.
Lähteelle nostan hattua. Eräässä mielessä hän oli viisikymmentä vuotta aikaansa edellä. Eikä tämä ole kannanotto metsänhoitomenetelmistä suuntaan tai toiseen. MUUTTUJAT!!!
Juu – samalla linjalla kuin RR. Toisten muuttujien ennusteet ovat kuitenkin tarkempia kuin toisten. Lähetin Ilta-Sanomien Reijo Ruokaselle palautetta, kun hän kirjoitti, etteivät tutkijat tiedä, kuinka paljon voidaan hakata. Vaikka muuttujia on siinäkin päätöstilanteessa paljon, tutkijat pystyvät melko hyvin ennustamaan, miten hakkuumäärät kehittyisivät eri rajoitteilla, kuten 10 prosentin suojeluala ja hiilinielun vertailutaso, ja erilaisilla panostuksilla metsien kasvuun, kuten jalostettu siemen ja soiden tuhkalannoitus.
Kannattaa muistaa sekin, että avohakkuista on myös hyötyä:
Joskus metsänhoitomenetelmiä vertailtaessa on ollut havaittavissa liian positiivisen tai liian negatiivisen mielikuvan luomista, jotta omalle mielipiteelle saataisiin kannatusta. Voi tapahtua minkä tahansa ”metsänkasvatusopin” tms. kannattajalle. Monien muuttujien vaikutusten takia tarkan arvion tekemisen vaikeus pitkäaikaiseen metsänkasvatukseen on selvä asia. Asioita voi tarkastella monelta eri kannalta metsäpuolella, joku painottaa ympäristön suojelua, joku talouspuolta enemmän jne. Mutta sitä en käsitä miksi ei saisi arvostella , kun joissakin esityksissä annetaan vain positiivista informaatiota vaikka tosiasiat ei täsmäisi.
Joskus ollut esillä jk:n markkinoinnissa esim. kokonaiskasvun vääristelyä paremmaksi kuin se onkaan. (kasvun on kerrottu olevan parempaa kuin tasaikäisen metsän kasvu). Vertailussa on lisäksi otettu tasaikäisen malliksi mahdollisimman epäedullinen käsittelyketju kannattavuuden kannalta , kun on tarkasteltu kiertoajan taloudellista tuottoa. Unohdetaan esim. jalostushyödyn, siirtohyödyn ,maanmuokkauksen tuomat kasvulisäykset ja valitun harvennushakkuutavan vaikutus. Pitäisi ennemmin keskittyä esittelemään niitä hyviä puolia, joita niitäkin on, mutta ei epätosien väittämien avulla .
Sama homma myös hiilensidonnassa. Hyvin perustettujen ja hoidettujen taimikoiden hiilitase paranee paljon nopeammin kuin usein on esitetty käyvän. En usko ollenkaan, että aikaa kuluisi kymmeniä vuosia ennen kuin tase alkaisi olla negatiivinen (lisää kerryttävä) . Vasta on tutkittu, että päätehakkuualalta ei haihdu niin paljon co2:a kuin joskus on luultu. Kasvupaikalle sopivan hienovarainen maankäsittely yhdistettynä nopeaan puun kasvuun (kasvatustaimikon ja muun kasvillisuuden) lisää hiilen kertymistäkin kiihtyvällä vauhdilla melko pian uudistamisen jälkeen. Jossain oli juttu kuinka esim. E-Suomessa 10 vuoden ikäinen taimikko on sitonut kasvuun jo n. 2 kt/ha hiiltä. Sama onnistuu pohjoisempanakin. Esim. 10 vuotias istutuskuusikko etelärinteessä on kasvanut jo yli 2 k-m³/ha puuta VäliSuomen alueella. Eteläinen alkuperä ja jalostushyöty lisää kasvua. Uudemman sukupolven kuusen taimillakin kasvulisä on jo 15-20 % luonnontaimiin verrattuna.
Uudessa Suomessakin jo puidaan metsien hakkuiden kestämätöntä tasoa. Kommenteissa Mikko Toivonen syyttää metsänomistajia ahneiksi.
Metsänomistajathan ovat keskimääräistä pienempituloisia. Todennäköisesti myös ankarammin verotettuja kuin vastaavantuloiset muut kansalaiset. Tälle pienempituloiselle ja keskimäärin vähemmän kuluttavalle kansanosalle nämä hyvätuloiset (Kaurismäki, Lähde jne em Toivonen) haluavat sälyttää hiiliongelman ratkaisun, jotta voivat porskuttaa kuin ennenkin.
Sopiva ratkaisumalli olisi, että mo:t vähentävät 10 % puun myyntiä, jos muu kansanosa vähentää tulojaan 20 %. Reilu tarjous. Ellei kelpaa, pitäkööt mölyt mahassaan.
Parlamenttiin on nyt valittu uutena Teuvo Hakkarainen, kunnon änkyrä ja metsämies, joka on ilmoittanut parlamentissa keskittyvänsä metsäasioihin hoitamiseen
Hakkaraisessa on vähän sellaista änkyrää, että ottaa varmasti selvää onko Suomen metsien hiilinielu laskettu oikein.
Jossain oli juttu kuinka esim. E-Suomessa 10 vuoden ikäinen taimikko on sitonut kasvuun jo n. 2 kt/ha hiiltä.
Suurin osa perustetuista taimikoista pusikoituvat, heinittyvät ja vattuuntuvat nopeasti ja toimivat hiilinieluna sen 20 vuoden, jonka jälkeen puusto voidaan katsoa ottavan hiilinielun tehtävän. Vesakosta vaikka se raivataankin niin juuristo, joka on puolet maanpäällisestä kasvuston lilavuudesta, jää eloon ja sitoo hiiltä, kun kasvattaa uutta vesaa. Heinikon juuristokaan ei kuole ja sitoo maaperään vuosi vuosi vuodelta enemmän hiiltä heti hakkuun jälkeen. Ja senkin jälkeen, kun metsä voittaa varjostuksellaan pusikon ja heinät, niin maaperään jää hiiltä pusikon ja heinaä kasvusta. Maaperässä on hiiltä 2..3 kertaa enemmän kuin sitoutuneena maanpäälliseen biomassaan.
Eli koko aukkovaiheen ajan metsäpohja on hiilinielu.
Tätä ei varmasti ole huomioitu hiilinielulaskelmissa.
Noinhan se on , että melko monimutkaista on hiilen liike metsissä ja metsämaissa. Puut kasvattaa hienojuuriakin n. 2 kertaa enemmän /vuosi (biomassana) kuin runkopuuta . Osa CO2:a haihtuu maahengityksessä mutta suuri osa jää maaperään pysyväksi hiilivarastoksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.