Pahoin kunttaantuu metsämaat jos niihin aletaan ikuisesti hiiltä kerätä. Kyllä se olisi hyväksi jos joskus maa oikein kunnolla palaisi kuntan vähiin. Se on luonnollista metsillemme ja pitää metsämme elinvoimaisina. Metsistämme tulee luonnottomia ja niiden kasvukyky kärsii kun metsät eivät enää tehokkaan palontorjunnan takia pala. Venäjällä on paremmin ja metsämaa pysyy elinvoimaisena suurten palojen takia. Tuli on metsämaalle hyväksi.

Palaneesta metsästä saadaan tukkia 65 v:n ikäisenä kuten juuri päätehakkuulta tuollaisessa. Ja tukkiprosentti oli hyvä ja tavara laadukasta. muistaakseni -50 luvulla palanut. Taneli taitaa muistaa vuosiluvunkin. Ainakin joskus aiemmin muistanut tuon ison palon. Nyt tuo ei ollut edes ainut vaan jo aiemminkin minun omistuksessani siitä tehty tuottavia päätehakkuualoja. Osassa kasvaa jo komea haavikko seuraavaa puusukupolvea.

NNA:n laskemisen sopii metsän arviointiin  parhaiten tilanteeseen, jossa metsätilalla on suunnilleen samassa kehitysvaiheessa olevia kuvioita.  Tulot ja menot ei tule tasaisesti vuosittain tai kuukausittain kuten vaikka talon vuokrauksessa.  Silloin  ei voi verrata tai arvioida eri metsänkasvatustapojen kannattavuutta muuten kuin diskonttaamalla eri aikaan tulevat tulot ja menot samaan vuoteen valitulla korolla.   Tai jos on tarkoitus selvittää vaikka yhden ison kuvion metsänkasvatuksen kannattavuutta , ei silloin voi käyttää kassavirran laskentaa.  Kassavirtojen laskeminen toimii paremmin käytännössä, jos tilalla on suunnilleen joka vuosi mahdollista myydä puuta ja eri kehitysluokkia on sopivasti , jotta tilanne säilyy pitkään samanlaisena.

”…diskonttaamalla eri aikaan tulevat tulot ja menot samaan vuoteen valitulla korolla...” Olosuhteet metsätalouden harjoittamisessa eivät kuitenkaan ole eivätkä tule olemaan kiinteitä. Jo hoidettu mä-taimikko voi tuhoutua totaalisesti ens talvena hirvilauman jäljiltä.Kaikki on aloitettava alusta. Mitä tähän ”valitun koron” kanssa vehtaaminen vaikuttaa, kun kuitenkin ainut järkevä toimi olisi äestys-kylvö? Tai jo hakkuukypsä tukkikuusikko on lakoontunut trombista sikin sokin nurin.Osaan on kuusipora jo kaivautunut…Aletaanko valita ja vaihdella korkoja sillä, että selviäisi oikean menetelmän hinta ja ajankohta toiminnalle?

Vielä 60 luvulla toteutettiin menestyksellisesti metsänhoidollista harsintaa, 20 vuotta harsintajulkilausuman antamisen jälkeen. Ei ole väitetty että valtamenetelmänä, mutta ehkä selkeimmin metsän uudistamisen ja säästettävien ja kehityskelpoisten taimistojen osalta. Niitä suojeltiin ja päästettiin metsän kasvulla ja metsiä uudistettiin siemen suojus ja verhopuustojen avulla. Myös avohakattiin ja viljeltiin kasvunsa päättäneitä ja ilman luontaista uudistumisen potentiaalia olevia metsiä. Mitään määrämittaharsintaa ei toteutettu, eikä aukkoja tehty joka paikkaan. Toteutettiin normaalia metsänhoidollista harsintaa. Kuusetettiin jo tuohon aikaan, mutta eri syistä kuin tällä hetkellä ja männyn taimistoja säästettiin valopaikoilla. Koivuhan oli koivuvihan alainen ja tuhoon tuomittu siihen aikaan.

Eli metsänhoidollista harsintaa on kyllä toteutettu ja voidaan toteuttaa jatkossakin. Nykyinen kalusto ei siihen taivu ja ei sovi logistiikkaan, näin väitetään, mutta ei siihen ole halujakaan. Pidetään vaan pannassa ja sivuraiteella, etuus pyrkimykset siinä ovat päälimmäisenä.

Vaikka Hemputtaja metsämiehiä täysipäisinä pitääkin, ei ole mitään järkeä tuhota luontaisia kehityskelpoisia taimistoja ja raivata niitä korjuun ja metsäviljelyn tieltä häiritsemästä. Itse en ota sitä riskiä ja maksa raivuusta ja uudistamisen kustannuksista jälkitöineen, jotka rehevillä mailla voivat olla massiiviset ja johtaa vielä huonoon tulokseen. Otan mieluummin valmiin luonnon taimiston, voi olla jo ainespuu kokoakin, josta ei kuitenkaan saa myyntituloa, mutta saa uuden kehittyvän metsän ilmaiseksi ja etuajassa.

Itse asiassa määrämittaharsinta on palannut suomalaiseen metsänhoitoon. Uudessa metsälaissa määrämitat on poistettu ja se kyllä näkyy metsänhoidossa. Toki on metsänomistajan vastuulla, mutta ahneudella ei kuitenkaan tunnu olevan rajoja. Ei riitä että avohakataan , vaan myös kasvatusmetsiä harsitaan pilalle. Pojapinta-ala korvataan säipäleillä, pitäisi saada sulkuun, että ei ainakaan ensimmäisessä harvennuksessa hakata metsiä pilalle.