Pääomakulu pitää silti laskea myös mukaan. Se uusi kasvu reaalisoituu vasta seuraavassa hakkuussa jk:ssakin n. 15-20 vuoden päästä, toisin arvokasvua tapahtuu yl. paljon. Ja kasvu hidastuu aluksi, jos/kun hakataan harvaksi ( tapauksesta riippuen.) Pienaukoissakin taimien kasvu, sitten kun niitä alkaa tulla, on n. 1/3-osan hitaampaa kuin isommassa aukossa, jossa reunavaikutus on vähäisempi.
Joku puuntuottaja oli poiminut esimerkiksi tasaikäisen istutuskuusikon (MT) ja jk:n kasvatuksen tulosvertailun, jossa kasvut oli arvioitu METLAN laskurista ja jk:n kasvut Pukkalan julkaisemasta esimerkistä (jostain kasvatuskokeesta). Jk:ssa 20 vuoden välein korjattiin 45 mottia tukkia ja 33 mottia kuitupuuta. Keskikasvuissa oli kiertoajan ero liki 2 mottia/vuosi tasaikäisen hyväksi. Jk jäi siinä 4%:n korolla laskettaessa selvästi heikommaksi vaihtoehdoksi.
Itsekin olen laskenut niitä vertailuja eri korkokannoilla ja eri kasvupaikoilla ja 4%:n korkoon asti tasaikäikäinen kuusen istutus voittaa jk:n hyvällä kuuselle sopivalla kasvupaikalla ainakin. Lisäksi tasaikäisenä kasvatetun päätehakkuuikäisen metsän muuttaminen jk:n metsäksi aiheuttaa yleensä melko pitkän vajaatuottoisuuden ajan. No, tietysti esimerkkejä ei voi niitäkään yleistää , mutta oikeansuuntaisia kuitenkin niillä kasvupaikoilla ja niillä lähtöarvoilla joilla ne on tehty.
Jutussa kehutaan jk:n hiilen sidonnan paremmuutta? Vastahan oli oikein tutkimus, jossa hiilen sidonta päin vastoin tukkeutuu!! Ota tästä taaskaan selvää: kenen tuloksilla saa sytyttää saunan kiukaan?
En ole koskaan ymmärtänyt enkä edelleenkään ymmärrä tuota koron huomioon ottamista näissä vertailuissa. Jos hakataan sama määrä, niin päätehakkuupuistahan maksetaan, kuten jokainen tietää, niin paljon paremmin, että erotuksella katetaan sekä uudistus- että taimikonhoitokulut. Mitä ihmeen ylimääräistä rahaa sitten jaksolliseen sisältyy. mille pitäisi laskea jotain korkoa.
Ratkaisevaa on vaan kasvu. Meillä jaksollinen kasvaa kiertoaikanaan 50-100 % enemmän kuin vastaavilla pohjilla jatkuva kasvatus. Aikanaan pääosin jatkuvasti käsitellyissä metsissä kasvu oli 3,2 m3/ha/v. Nyt 5,5 m3/ha/v, mistä lisääntyy aikanaan runsaaseen 6 m3/ha/v. Meillä keskimääräinen tukkiprosentti luokkaa 62 siis suurempi kuin Pukkalan jatkuvan kasvatuksen 58 %.
Meillä jaksollisessa taimikonhoitoja joudutaan tekemään 80 vuoden kiertoaikana 2 kertaa, mistä saadaan myös Kemera-avustusta. Jatkuvassa kasvatuksessa jouduttaisiin tekemään 4 kertaa. Tietenkin edellytyksellä, että syntyy taimikkoa. Voi tietysti käydä niinkin, ettei taimikkoa synny jolloin ei synny uutta metsääkään.
Jatkuvan kasvatuksen esitteissä näytetään sekametsäkuvia, joissa kasvaa myös suuria koivuja vaikka todellisuudessa ei synny sekametsää vaan pelkkää kuusikkoa.
Täytyy todella ihmetellä kuinka näin yksinkertaisesta asiasta voidaan tieteen nimissä saada kaksi aivan erilaista tulosta.
Timpan aatoksissa myös hyvin tiukasti. Kun metsätalous on aikanaan tullut osaksi arkea ja toimintaa, sen eteenpäin viemiseksi monelaisissa tilanteissa vain ne käytettävissä olevat vaihto-ehdot ovat puntarissa. Maltillisesti edeten. Kuka sitten pelaa jatkuvasti ostaen ja myyden, on valinnut korkolaskelmillaan oman levottoman osansa. Minä en.
Se korko on diskonttauskorko jolla eri aikaan tapahtuvat tulot ja menot saadaan muutettua nykyhetkeen. Yksi (ja yleisin)tapa laskea sijoitusten kannattavuutta. Käytännössä useimmiten tapahtuu kuten Timpalla kassavirtaperiaatteella mennään eikä NNA:ja tarvitse välttämättä laskea ollenkaan.
NNA on melko teoreettinentapa laskea metsänkasvatuksen kannattavuutta koska kiertoajaton pitkiä eikä kaikkiamuuttujia voi tietää etukäteen. Mutta kyllä sekin jotain kertoo pidemmän ajan kannattavuudesta.Onvain niin että usein lasketaan vähän väärin ehkä siksi että saadaan vertailussa homma näyttämään paremmalta kuin se onkaan.
En ole koskaan ymmärtänyt enkä edelleenkään ymmärrä tuota koron huomioon ottamista näissä vertailuissa. Jos hakataan sama määrä, niin päätehakkuupuistahan maksetaan, kuten jokainen tietää, niin paljon paremmin, että erotuksella katetaan sekä uudistus- että taimikonhoitokulut. Mitä ihmeen ylimääräistä rahaa sitten jaksolliseen sisältyy. mille pitäisi laskea jotain korkoa.
Samaa mieltä.
Lisäksi uudistamiskulut (muokkaus, ojitus, taimet, istutus, taimikon hoito), jotka ovat pois metsänomistajalta, lisäävät toisaalla bruttokansantuotetta ja työllistävät, kun ne tekee urakoitsija.
Olen työelämässä aikanaan ollut ollut paljon laskemassa tuottoja kiinteistösijoituksisssa. Niissähän ei laskettu mittään NNA:ta vaan sidotun pääoman tuottoa. Kiinteistön arvo ja myyntihinta sijoittajalle perustui siihen millaista vuokratuottoa sijoittaja halusi. Jos halusi vaikkapa 5 %, niin kiinteistö maksoi silloin 20 kertaa nettovuosivuokran verran. Rakennusliikkeen tulos riippui siis kahdesta tekijästä. Rakennuskustannukset eli kassamenot kertoi kulut. Tulot määräytyivät siis odotettujen vuokratuottojen perusteella. Mitä paremmat vuokrat saatiin, sitä arvokkaampi kohde oli ja sitä paremmin hanke kannatti rakentajalle.
Metsäbisneksessä tilanne on täysin identtinen. Sitoutunut pääoma on kummasssakin kasvatusmenetelmässä aluksi sama. Jos toinen tuottaa esimerkiksi 50 % paremman kasvun samalla kassavirralla, niin itsestään selvää on, että se on edullisempi. Vaatii kyllä ihmeellistä matematiikkaa päätyä johonkin muuhun tulokseen. Insinööri ei siihen pysty.
Markku Remes laskeskeli hiukan aikaa sitten että jaksollinen on yhtä kannattava. Taisi käyttää juuri tuota kassavirtalaskelmaa. En nyt löytänyt juttua, mutta löysin mielipidekirjoituksen Hesarissa.
Voin allekirjoittaa Timpan kirjoitukset ko. aiheesta sanasta sanaan. 11 vuotta olen minäkin ihmetellyt muutaman nimimerkin laskelmia ja joskus niitä vähän kommentoinutkin, mutta mitäpä sitä itseään viisaampia kannattaa lähteä kritisoimaan. Olen kasvattanut metsiäni kaikki nämä vuosikymmenet ja ollut tulokseen tyytyväinen. Ei ole tarvinut mitään erityisiä korkolaskelmia tuekseni, koska olen käyttänyt tulosmittarina markkoja ja sen jälkeen euroja. Prosenteilla en ole koskaan saanut hankittua yhtään mitään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.