Onkohan tota tutkittu tosissaan kummassa marjat kasvaa paremmin , jk-metsissä vai tasaikäisissä ? Riippuu se marjojen menestyminen mm. kevään säistä, kasvupaikan lämpösummasta ja kasvupaikkatyypistäkin. Heinittyminen on lisääntynyt ehkä jonkin verran mutta siihenkin vaikuttaa monet eri tekijät. Maanmuokkaustapojen muuttuminen vähemmän maanpintaa rikkoviin on ainakin vähentänyt vadelma- ja mesimarjasatoja. Joskus mustikkakankailla harveikot voi lisätä alkuun mustikkasatoja. Pohjoisempana tehdään suhteessa enemmän siemenpuuhakkuita / kylvöä ja mustikkamaita on enemmän kuin etelässä. Rehevimmillä kasvupaikoilla ei mustikka kasva sen paremmin jk-metsissä kuin avohakatuillakaan.
Ei varmaan ole pystytty vielä tutkimaan mustikkasatoa jaksollinen vs. jatkuvapeitteinen, koska jk-metsiköitä on niin vähän. Aika hyvä työhypoteesi olisi kuitenkin ko. kasvin kasvupaikkavaatimukset huomioiden, että mustikka menestyy parhaiten keskiravinteisissa ja keskivarjoisissa olosuhteissa. Siis juurikin jatkuvapeitteisessä metsässä, kun metsätyyppi on tuore tai kuivahko kangas tai vastaava turvekangas.
Joskus oli lehdessä juttua Puolalaisten mustikanviljelystä. Siellä taitaa olla metsät toisinpaikoin lähinnä mustikan tuottamiseen varattuja ja sen ainakin muistan, että he kulottavat säännöllisesti mustikavarvustojaan.
Kyllähän marjanpoiminta varmasti tuntuu erilaiselta, kun siellä ei ole kenttäkerroksessa muuta kuin mustikanvarpuja täynnä isoja mustikoita.
Mustikan varvusto elpyy ja tuottaa satoa valon lisääntyessä. Avohakkuualueilla valoa on eniten ja siellä sadot voivat olla parhaita. Voi olla jo muutaman vuoden kuluttua hakkuusta. Toki myös harvennetuilla metsillä tuottaa satoa, jos valo riittää. Olisiko vähän samasta ilmiöstä kysymys kuin pioneerikasveilla yleensä. Katajalla, tuossa Puukilla oli mesimarja, voi olla metsämansikka, vadelma. Hyökkäävät vauhdilla valon koettaessa ja on kiire tuottamaan satoa ja sukua jatkamaan ,kunnes aika menee umpeen. Aikoinaan aurausalueet olivat hyviä mustikan satopaikkoja, niin kuin puolukallakin.
Lakkakin on siinä mielessä pioneeri, että ainakin keskisessä suomessa löytyy hyvin ja ovat luonnon entisöimillä vanhoilla rämeojikoilla.
Puuki: ”Se on tuo väittämä mustikan häviämisestä päätehakkuualoilta yksi niistä metsäkeskustelun väittämistä, joilla ei ole todellisuuspohjaa kuin ehkä joissain harvoissa tapauksissa.”
Totuushan on se, että mustikan esiintyvyyteen vaikuttaa kaikkein eniten maanmuokkaus. Toisena on sitten liikenteen ja teollisuuden aiheuttaman laskeuma, mutta sen vaikutus on pienempi.
Totuushan on se, että mustikan esiintyvyyteen vaikuttaa kaikkein eniten maanmuokkaus. Toisena on sitten liikenteen ja teollisuuden aiheuttaman laskeuma, mutta sen vaikutus on pienempi.
Kyllä asenteet näkyy vahvana mustikkakeskustelussakin. Jaksolliset puolustavat kaikin mahdollisin keinoin – heh heh. Kuten joku edellä kirjoitti, mustikkaa löytyy ennen muuta harvoissa, mielellään vähän aukkoisissa mänty- ja sekametsissä. (Jatkuva kasvatus) Lappi on tässäkin asiassa luku sinänsä. Siellä uudistuminen on hitaampaa ja mustikkaa saattaa löytyä hyvin aukoltakin.
Täystiheistä metsistä Etelä-Suomesta löytyy harvoin, kun nopeampi uudistuminen ja muun peittävän kasvillisuuden nopea kasvu ei suosi mustikkasatoa.
Lähdehän tämän mustikkakeskustelun aloitti. Olsiko pitänyt hyväksyä tämäkin valhe kertomatta totuutta.
Tietenkin niin on, että jaksollisessakin on vaihe jolloin metsä on sulkeutunut ja mustikkaa männiköissäkin heikosti. Sitten tulee hyviä ja vähän heikompia vaiheita aina sen mukaan miten metsiä on harvennettu ja usein erittäin hyvä vaihe uudehkoissa aukoissa.
Kannattaa muistaa säidenkin vaikutus- Esimerkiksi viime vuonna mustikkaa oli Keski.Suomessa erittäin heikosti-
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.