Monessa uudistusikäisessä metsässä ei edes ole mustikkaa koska metsä on sulkeutunut. Männiköissäkin ne mustikkapaikat on yleensä muualla kuin sankassa metsässä ;tien varsilla ja muilla reuna-alueilla . Siemenpuuhakkuun tai viljelyn jälkeen mustikkamailla mustikkaa on . Ei Äestys sitä hävitä minnekään. Varvusto ei uudistu ellei sitä vähän pilkota välillä. Joillakin kasvupaikoilla päätehakkuu kuivattaa maan pintaa sen verran, että alkuun puolukka valtaa alaa, mustikka palaa vasta myöhemmin. Ei se ole ollenkaan niin yksioikoista, että mustikka kärsii avohakkuista ja sillä selvä.
Voimakkaampien maanmuokausten alueet ei yleensä ole mustikalle sopivia kasvupaikkoja. Lehtomaiset ja lehdot kasvaa vattua, mesimarjaa ja muita rehevän maan kasveja.
Harvennukset jos jää männiköihin tekemättä, ei mustikkaa tule koskaan.
Mitäpä merkitystä noilla avohakkuu speguloinneilla on, ensviikolla tulee moto tekemään aukkoa ja sehän on pelkkä ilmoitusasia, rahatkin on jo korkoa kasvamassa. Saavat halukkaat etsiä mustikat ja sienet jostain muualta, eipä metsissä nykyisin juuri ketään ole marjoja poimimassa, sellaiset oli vanhemman polven harrastuksia.
Vahvistan Timpan kertoman. On tullut kerättyä useita ämpärillisiä mustikkaa nimenomaan hakkuaukoilta. Viimeksi laikutetulta. Sitä ennen useampana vuonna aurausalueelta. Aurausalueelta oli erityisen mukavaa. Käveli vain auran jälkeä ja napsi mustikat ämpäriin.
Tiedä sitten marjooko mustikka hyvin hakkuuaukolla vain pohjoisessa. Tässä tapauksessa Koillismaalla. Epäilen myös, että muokkaus on parantanut satoa melkoisesti.
Tämähän on mielenkiintoista. Timpan havainnot lienevät pääosin Keski-Suomesta. Täytyypä katsella hakkuuaukkoja tuolla silmällä. Lisäkysymys mitä voisi havainnoida olisi: esiintyykö elinvoimaisin ja satoisin mustikka muokkausjäljessä vai muokkaamattomassa maassa?
Se on tuo väittämä mustikan häviämisestä päätehakkuualoilta yksi niistä metsäkeskustelun väittämistä, joilla ei ole todellisuuspohjaa kuin ehkä joissain harvoissa tapauksissa.
Samoin täällä parhaat mustikkasadot on saatu männikköaukealta siemenpuuhakkuun ja äestyksen jäljiltä. Arvokkaimmat marjat kerättiin aikoinaan aurausalueilta ennen kuin taimikko ehti kasvaa isoksi. Mesimarjoja sai parhaina kesinä useita sankollisia melko pieneltä alueelta. Metsävattuja kasvaa eniten samoin muutaman vuoden ajan avohakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen . Se on sitä metsäluonnon monimuotoisuutta kun marjatkin kasvaa hyvin.
Minun kokemukseni mukaan avohakkuualojen ongelmana on heinittyminen. Saattaa tietysti olla, että tuoreessa aukossa ei heinittyminen ole ehtinyt muuta kasvillisuutta nitistää, mutta T1-T2 vaiheessa en kyllä ole hyviä marjapaikkoja löytänyt. Sama ongelma taitaa olla harsintametsissä, heinittyminenhän se puustonkin taimettumisen esteenä on.
Varttuneemmissa kuusimetsissä tiheys on tietysti mustikan määrää vähentävä tekijä. Usein tosiaan päätehakkuuta edeltävässä vaiheessa mustikan määrä on olematon, mutta niin on muunkin aluskasvillisuuden. Sekapuusto toisi valoa ja tietysti aiemmat harvennukset ajoissa tehtynä. Harmi, että tätä taidetaan käyttää hyväksi jk:n markkinoinnissa ja yleisen metsätalousvastaisen ilmapiirin luomisessa.
Itselläni on myös sellainen havainto että parhaimmat mustikkasadot olen saanut toisen harvennuskerran saaneista männiköistä. Vanhoista tai varttuneista kuusikoista en koskaan. Tänä vuonna näyttää mustikka olevan meillä päin soiden laidoilla kosteissa ja varjoisissa paikoissa. Uskon että syynä oli kukinnan aikainen pölyttäjien puute. Varjoisissa ja kosteissa paikoissa valmistuivat mustikan kukat myöhemmin ja silloin pölyttäjiä oli jo runsaammin. Yllättävän nopeasti se mustikka tulee myös hakkuuaukeisiin ja en ainakaan itse ole havainnut että mustikan määrät olisivat vähentyneet. Aina niitä on löytynyt kun vain etsii.
Etelä-Hämeessä mustikka näyttää olevan pohjoisen tai luoteen puoleisilla rinteillä ja yleensä taivasalla. Mustikka kukki tosiaan hyvin, mutta suristimia ei näkynyt siihen aikaan, eli nämä ovat taas (kuten viime vuonna) niitä viimeiseksi kukkineita, paksun lumihangen alla olleita paikkoja.
Jos mustikkaa haluaisi kasvattaa, pitäisi varmaan kasvatella sopivalla pohjalla kuusi-mänty sekametsää ja sellaiset 80-120m2/ha eikä missään nimessä enempää. Epäilen vähän, että niissä niinkutsutuissa harsintajätemetsissä taisi olla mustikalle paremmin valoa ja ravinteita.
Heinittyminen on ihan varteenotettava kysymys. Tavallinen hakkuuaukko ja metsäpaloalue – jota se aukko apinoi – käyttäytyvät jonkun verran eri tavalla. Tuntuu, että metsälauhaa on aika paljon nykyään. Palstan seniorikansalaiset voisivat ottaa metsälauhan esiintymiseen kantaa?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.