Suhteel lisesti suurempi osa taimista syödään eli todennäköisesti n. 100% koivuista ja männyistä syödään. Lukumääräisesti noita ei tosiaan paljon välttämättä ole.
Näin juuri. Kevättalvella kiertelin hangilla. Kaikki hirvenjäljet olivat metsissä. Yhdessäkään mäntytaimikossa ei ollut jälkiä. Kuten silloin kirjoitin, epäilin että kuuma kesä 2018 oli tehnyt aukkojen taimet niin pihkaisiksi, etteivät maistuneet hirville. Metsissä taimet kärsivät puiden kanssa kilpailusta ja maistuvat paremmin hirville.
Saman havainnon tein takavuosina, kun suojuspuuasentoon hakatun männikön taimet maistuivat, mutteivat viereisen uudistusalueen taimet.
”Suunnattomista haitoista huolimatta avohakkuille ei aseteta edes haittaveroa..”
On siinä pirunmoinen ristiriita: suurelta osin yhteiskunnalta koulutuksensa saanut henkilö noin hyökkää sitä samaa yhteiskuntaansa vastaan, joka ko koulutuksen opein koettaa kansantaloutena pärjätä.Lisäksi hyökätään omistusoikeuden suojan kimppuun.
Tuon huhun paikkansa pitävyydestä en tiedä, mutta entinen kaverinsa Esko Jalkanen hanskasi kaukoparantamisen kyllä. Hänen perintöään pitää yllä Luonnonvoimat-yhdistys.
Jk-metsässähän on kuusikossa kuusen taimia, joita hirvet eivät pääsääntöisesti syö. Pienaukossa voi olla mäntyä ja lehtipuuta, mutta minä lukisin senkin aukoksi enkä jk:ksi, koska siinä on aukon ongelmat eli heinittyminen ja vesakoituminen ja hoidon tarve. Männylle markkinoidussa jk-mallissa, eli siemenpuiden alle synnytetään luontaisesti toinen puujakso, hirvituho olisi tietenkin mahdollinen.
Erkki ei avohakkaajia siedä, etkö sitä tiedä. Koska on taskussa tohtoritutkinto, alkaa jatkuvahutkinto. Kun on kyseessä bisnes ja hanke, mikään ei Erkkiä estä, vaikka sitä ei kuunnella kestä. Jos on laskuissa muutama erhe , liekö tuo nuukaa – pittäähän elättää myös perhe.
AJ: ”mutta minä lukisin senkin aukoksi enkä jk:ksi, koska siinä on aukon ongelmat eli heinittyminen ja vesakoituminen ja hoidon tarve”
Hoidon tarvetta on luontaisessa kuusikossakin. Ainakin minulla taimet tuppaavat muodostamaan epätasaisen tilajärjestyksen ja lisäksi usein sijoittuvat koivikossa koivujen lähelle. Sitten on paikkoja, joissa ei taimia ole. Tuosta seuraa tarvetta niin ennakkoraivaukselle kuin taimien harventamiselle ja täystiheää puustoa tavoiteltaessa myös täydennysistuttamiselle.
Juuri näin, Gla, aiheellinen huomio. Taimikonhoito ja istuttaminen ovat lisäksi työläämpää ja hitaampaa tehtävää puuston alla kuin muokatulla avohakkuualalla tai taimikossa.
Mitenkä lie vielä täydennysistutus onnistuu kun muokkausta ei oikein voi tehdä. Kuinka jälkikäteen aukkopaikkoihin istutetut taimet lähtevät vai tuleeko siitä jatkuva täydennysistuttamisen kierre.
Jos harjoittaa istutuksiin ja lannoituksiin perustuvaa metsätaloutta voi tuottaa enemmän puuta hehtaarilla. Se on aivan selvä, joten sitä on aivan turha jankuttaa – sen käsittää jokainen.
Mutta.
Mikä se on taloudellisena kysymyksenä on toinen tarina ja siksi se ei yksin todellakaan ole se argumentti, jolla eri menetelmiä voidaan esim. taloudellisesti vertailla.
Kuten edellä kirjoitin, en investoi metsään tavalla, joka ei näytä tuottavan minulle korkovaatimus huomioiden eli maan arvo jää nollaksi tai negatiiviseksi. Jos metsä tuottaa vain tämän korkovaatimuksen, niin maan arvo on silloin nolla, jos ei sitäkään niin negatiivinen.
Jos uudistamisinvestointi tuottaa minulle 3 % ja saan muualta vastaavalla riskillä tuon 3 %, minun ei kannata tehdä uudistamisinvestointia, vaan tyytyä luontaisiin menetelmiin. Sillä kaikki, mitä tämä luontainen menetelmä tuottaa, on minulle voittoa metsänviljelyyn nähden.
Taloudellisesti arvioitavaksi silloin jää, onko olosuhteet sellaiset, että saan uudistamisinvestoinnilleni selvästi suuremman tuoton kuin tuo 3 % jne.
Eikä luonnon kanssa pelaaminen todellakaan ole mitään riskitöntä ja tulevaisuus on tuntematon. Jos minulla olisi 30 ha metsää, niin tuskin avohakkaisin ollenkaan, joten ymmärrän hyvin muiden vaihtoehtojen toteuttajia.
Tietääkö Ranta mitä tämä kolmen prosentin tuottovaatimus tarkoittaa, sehän toteutuu jokaisessa uudistamiskohteessa, jossa tehdään esim. koneellinen kylvö männylle ja käytetään parasta siemenainesta. Samoin toteutuu hyväpohjaisissa kohteissa, jotka muokataan ja istuteaan kuuselle. Se että jättää uudistamisen tekemättä, ei taida tuottaa juuri mitään ainakaan rahallisesti.
Uudistamisten laiminlyönti ja/tai jk-menetelmä ei tiedä hyvää hiilinieluille eikä tehtaiden puuhuollolle. Siksi jk-mallin osuus ei mielellään saisi kasvaa kovin suureksi, vaan se saisi jäädä erityiskohteisiin ja monitavoitteisille metsänomistajille.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.