Pysyyhän se kasvu suunnilleen samana mutta vain jos sitä hoidettua metsää lannoitetaan säännöllisesti vanhemmalla iällä. Jätkä vois kertoa mistä lähteestä saadun tiedon perusteella kerrot juttuasi , että kokonaiskasvu/vuosi pysyy samana vanhassa metsässä kuin nuoremman 40-60 vuotiaan metsän kasvu ? Kukaan ei ole tietääkseni väittänyt että kasvu loppuisi vaan toisessa ketjussa kerroin että kasvu vähenee pikkuhiljaa kun puusto ikääntyy. Myös toistuvin harvennuksin käsiteltyjen metsien kasvu. Hidastumisen nopeus ja määrä tietysti vaihtelee puulajin ja kasvupaikan mukaan.
Tuskin ikä ja läpimittaluokkien poistaminen on tarpeen myöskään jatkuvassa kasvatuksessa. Läpimittaluokkien poistamisella ei saavuteta kiertoajan ja iän tuomia etuja puuston kasvuun, ei myöskään jk. metsän uudistamiseen. Jk. metsä uudistuu ennemmin runkokokoa kasvattamalla ja runkolukua vähentämällä, ei niinkään keskenkasvuisia metsiä nuorentamalla. On se tässäkin kansan taloudellinen näkökulma.
Tuossa timpan esimerkissä OMT 83 v-344-543-8,4-2,9 kasvu on todennäköisesti arvioitu pahasti alakanttiin. Noilla parametreillä kasvu olisi luokkaa 15 litraa/runko. Tuo tulee jo millin lustolla. Lusto on mitä todennäköisimmin luokkaa 3 millimetriä ja kasvu luokkaa 25 kiintoa/vuosi.
Minä luen sitten varmaan erilailla , vai miten esim. tuon itse tulkitset ? Kerroin tuolla toisessa ketjussa , että vuosikasvu/ha pienenee n. 70 vuotiaasta lähtien ja on esim. 100 vuotiaassa metsässä jo selvästi pienempi kuin 50-60 vuotiaassa . Samoista metsistä eri aikoina tehtyjen mittausten mukaan (Vuokilan ja Ilvessalon taulukot) . Ei eri kuvioilta tehtyjen arviointien mukaan kuten metsäsuunnitelmassasi : vai onko nuo luvut samalta kuviolta ja eri aikoina ?
Männikön juoksevakasvu heikkenee vanhoissa metsissä suhteessa vielä vähän enemmän kuin kuusikon. Arvokasvu on eri asia mutta se ei suoraan vaikuta hiilen kertymiseen ja kutistuu nopeammin kuin kokonaiskasvu/v.
Eri kuvioilta, joten eivät siinä mielessä vertailukelpoisia, mutta kaikki vuodelta 2017. Tietysti kasvu pienenee koko ajan, mutta esim 83-85- vuotiaalla kuusikolla vielä koko siihen saakka saavutetun keskikasvun yli.
Kun metsää on hoidettu asianmukaisesti, niin isoissa – vanhoissakin rungoissa on havaittavissa se totuus, että kasvu on hidastunut, mutta pelkän harvennuksen jälkeen palannut ennalleen – jopa lustot ovat vahvistuneet. Kuten Anttoo tuossa vinkkaa, kannattaa käydä kairaamassa.
Jos kahden millin lustot ovat vaihtuneet kolmimillisiksi, niin jotain positiivista on tapahtunut – aivan varmasti.
Kannattaa edelleenkin etsiä se relaskooppi ullakolta ja muistella, että jos ppa on yli kolmenkymmenen , niin harvennus tai avohakkuu on ajankohtaisia toimenpiteitä. (Tarttis tehrä jotain)
Vuokilan ja Ilvessalon aineistot ovat jo aika vanhoja, ja niihin sisältyi varmaan paljon harventamattomia metsiköitä. Nykyiset harvennuksin hoidetut metsiköt saattavat kasvaa pitempään hyvin. Kasvumalleihin uudet luvut päivittyvät vuosittain tehtävien VMI-kasvumittausten (lustot) avulla.
Jos palataan vielä Erkki Lähteeseen; tarina kertoo, että hävittyään nimityskisan hän samalla kääntyi ”toisinajattelijaksi”. Sama tarina kertoo, että ennen em. nimityskisaa Tuntsan paloalueen uudistustöitä kannon nokassa arvioidessaan oli sitä mieltä, että ”mitä suurempi veltta, sitä parempi tulos”. Näidenkään tarinoiden todenperäisyydestä ei tietenkään ole mitään varmuutta…
Vuokilan ja Ilvessalon aineistot ovat jo aika vanhoja, ja niihin sisältyi varmaan paljon harventamattomia metsiköitä. Nykyiset harvennuksin hoidetut metsiköt saattavat kasvaa pitempään hyvin. Kasvumalleihin uudet luvut päivittyvät vuosittain tehtävien VMI-kasvumittausten (lustot) avulla.
Vuokilan aikoinaan julkaisemat taulukot on toistuvin harvennuksin käsitellyistä kuusikoista ja eriasteisesti käsitellyistä männiköistä (harvennusasteet lievä, keskivahva ja voimakas) eri kasvupaikkatyypeillä. Ilvessalon on vast. luonnonnormaaleista männiköistä Pohjois-Suomesta. E-Suomen alueelta on vielä Nyyssösen taulukko toistuvin harvennuksin käsitellyistä männiköistä ; sama trendi eli vuosikasvu pienenee niiden mukaan (eri lailla ei metsätyypeillä) esim. MT:llä n. 50 % 40 v—> 90 v. metsässä. Viljellyistä metsistä ei vielä varmaan ole mitään tietoa esim. 100 vuoden ikäisistä , kun sen ikäisiä istutusaloja ei vielä taida olla. Jokainen metsäalaa opiskellut tietää tai ainakin pitäisi tietää, että keski-ikäiset metsät kasvaa motteja eniten. Miten ne vanhat taulukot ei yht.äkkiä pitäisikään ollenkaan paikkaansa ? Kasvunopeudessa on varmasti tapahtunut muutoksia mutta pääosin kasvun suhde puuston ikään tapahtuu samalla tavalla kuin ennenkin.
Kasvumallit on aliarvioineet kokonaiskasvua , koska mittausten mukaan metsät on kasvaneet enemmän. Mutta se johtuu enimmäkseen juuri keski-ikäisten metsien voimakkaasta kasvusta. Esim. Lapissa (v. 2017) 2 khl:n metsiä on liki puolet koko puuston määrästä. Hakkuut on olleet vain n. 50 % kokonaiskasvusta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.