Jeessi on oikeassa tuossa pihapuujutussaan. lehikuusi on pihapuuna surkea. Suurimman ajan vuodesta se on kuin keloutunut oksainen kuusi. kaskikesällä hyvässä kasvussa oleva on kaunis, mutta vain vähän aikaa ja alkaa syksyllä roskaamaan niin pirusti. Ei pihapuu.

Hyvänmallinen mänty , varsinkin jos se on pitkä, suora, tensimmäiset parikymmentä metriä oksaton – on tosi näyttävä, pitää vain kasvattaa kaukana pirtistä. Koivu on hieno puu, paitsi lehtiä tulee isosta puusta rajusti ja juuret menevät tukkimaan salaojat.

Lehtikuusen juuretkin työntyy vaikka kaivoon jos semmonen on lähietäisyydellä.  Ei ihan pihalle kannata istuttaa, voi pilata auton maalipinnankin pihkallaan jos sen alle parkkeeraa.

Douglaskuusta pidän itse myös ykköspuulajina,  jos ulkolaisista saisi valita sopivimman uuden yleisen puulajin Suomeen.  Lehtipuista jättituija, joka on lähinnä koristepuu.

Taneli oikeassa, kyllä sellupuuta kasvaa, ja sitä jos haluaa kasvattaa niin minun ei varmasti tarvitse sanoa mikä on se laji josta sitä nopeasti saa, sellua meinaan. Lisäksi se on kyllä kaunis maisemapuukin. Ja kas kummaa, jos hyvin osaa kasvattaa niin jopa tukkia pinolle. Tuli sellaista tuppeensahattua katseltua juuri sahurin lanssilla tapulissa.

Puuki oikeassa. Tuon olen kyllä todennut luontaisissakin haaparyhmissä että ne ovat usein varsin hyvännäköisiä koska ovat kasvaneet ihannepaikassa. Melkein näyttää olevan että mitä enemmän mäkeen mennään esim. sopivaa etelärinnettä jossa vesi ei koskaan makaa juuristossa niin laatu on lahoton ja viaton. Suoraa komeaa runkoa pukkaa.

Aika moisevaa hintatasoa näytti ainakin olevan…