Keskustelut Puukauppa Eräs puukauppa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 81)
  • Eräs puukauppa.

    Maas.Tul. 29.11-17

    Ottamatta kantaa kyseiseen juttuun Petolahdella tapahtuneesta puukaupasta tuntuu minun mielestä oudolta että myymällä puuston sillä voi rahoittaa ko. metsätilan oston. Siinä pitäisi jo myyjäpuolen epäillä puukauppa-arvion oikeellisuutta. Tietenkin herää epäily kuiduttavaa toimialaa harjoittavan ostajan toimista, mutta niinkuin kuvastakin näkyy ovat kannot aika pieniä. Huono on keskenkasvuisesta metsästä tukkia tehdä. Pitää muistaa että arvio on aina arvio – turha sitä on lähteä sosmediassa tai paperilehdessä itkemään vaikka onkin noviisi, opintiellä täällä ollaan.

     

     

  • Jätkä

    Turha on syyttää Palstan alkuperäistä omistaa/myyjää siitä, että on pyytänyt ”liian korkeaa” hintaa – ja ”saanut sen”.

    Ostajat olisivat voineet itsekin paneutua palstaan ja tehdä puuston arviointia ja mittauksia. Ostohenkilöllä ei kuitenkaan ole tapauksessa puhtaita jauhoja pussissaan.

    MHY:n kokemusta ja koulutusta omaava toimihenkilö olisi nopeasti tehnyt ihan otantamittauksella puuston määrästä 98 %:n varmuudella tarkan tuloksen.

    Puutavaralajien suhteen pitäisi myös olla tarkat kriteerit, Ettei mennä arvioimaan parruaihioita oikeaksi tukiksi, varsinkin, jos alueelta ei sellaisia kukaan osta.

    Puiden sisäisiä vikoja on vaikeampi arvioida, mutta kokemus auttaa siinäkin.

    Mitä tulee rannikon puuston laatuun, niin itse olen ollut tekemässä leimikoita Vaasan korkeudella sekä mantereella, että saarissa ja takaan, että myös siellä laatua löytyy ja todella hyvää kasvunopeutta, vaikka maasto on kivistä, taikka tosi kivistä.

    Kyseisessä tilakaupassa ei todellakaan ollut kyseessä uudistushakkuusta, vaikka moni on sen sellaiseksi käsittänyt. Onhan paljonkin ollut metsitettyjä peltoja, joita on otettu takaisin viljelyyn jo alle kymmenen vuoden metsänkasvatuksen jälkeen. Syynä on ollut esim omistajanvaihdos.

    tamperelainen

    Tolopainen on pari kertaa mininnut,että kaikki järeä puu tilakaupoissa määritetään tukiksi.Siis esim lengot ,mutkaiset räkämännytkin?

    Jätkä

    Tollolla ei ole pienintäkään kokemusta – ei edes sivusta seuranneena, tukin, eikä minkään muunkaan myyntipuutavaran mitta – ja laatuvaatimuksista.

    Kun hänellä ei ole omaa metsää, eikä hän koskaan ole myynyt yhtäkään pölkkyä, hän elää mielikuvamaailmassaan ja korkeintaan eukkonsa pöpelikköä ruokapalkalla survoo maahan. Joskus jopa aarin päivässä.

    Tolopainen

    Jätkä ei tiedä puustosta mitään. Rannikon männyt ovat huomattavasti lyhyempiä kuin sisämaassa, turha höpistä joutavia. Savossa ja keski-Suomessa puunlaatu on huomattavasti parempaa ja kasvu moninkertaista.

    Jätkä

    Tollolla ei ole mitään käsitystä metsistä.

    A: En puhunut männyistä

    B: Olen itse työn puolesta kulkenut Pohjanlahden rannikkoa ja saaria tehden leimikoita = Merkannut kivipyykkejä ja rajoja.

    C: Rauman saaristossa kävimme joka kesä monia kertoja hyvinkin kaukana merellä virkistäytymässä ja marjareissuilla. Kyllä siellä kuuset vetivät vertoja Päijänteen ympäristön kuusikoille. Pitkää, hoikkavartista, erittäin laadukasta kuusta.

    Tollon kannattaisi kysyä eukoltaan, saako hän laittaa milloin ja minkälaisen kirjoituksen, ettei häpäisisi itseään jatkuvasti.

    Tolopainen

    Jätkän olisi syytä lukea tai opetella lukemaan kirjoitukset, joita kommentoi. Kaupassa oli nimen omaan pääosin kyse mäntytukista. No jos on vähän kiertokoulua käynyt väärinpäin ei voida kauhalla vaatiakaan. Kaupankohde oli satoja kilometrejä pohjoisempana kuin Turun saaristo ja maaperä hapanta sulfaattimaata.

    Jätkä

    Jos Malax on mielestäsi Turun saaristoa, nii kehoittaisin kiertämään koulujasi vielä ainakin kymmenen vuotta. Siellä olimme metsässä hakkuukuvioita rajailemassa.

    Eipä näkynyt Turun nimeä edes liikenneopasteissa. Puumäärä kuviolla ei paljoa muutu, vaikka vänkäisit ne katajiksi. Kokonaiskuutiot heittivät rajusti, samoin puulajit. Älä heiluttele päätäsi liikaa – hölske kuuluu jo tänne asti.

    Visakallo

    Olen monesti ihmetellyt, miten suuri ero eri omaisuusmuotojen kaupoissa voi olla. Tuskin kukaan ostaa asuntoa vain kadulta katsoen, eikä autokauppakaan tahdo täysin ilman lähempää katsomista toteutua, mutta odotas kun aletaan puukaupoille! Saattaa olla, ettei kukaan metsästä jotain ymmärtävä käy paikanpäällä, vaikka kysymys voi olla suuristakin euromääristä. Osaatteko selittää, mistä tämä ero voi johtua?

    jees h-valta

    Ainakin näin Satakunnan kolkalta katsottuna tuhlaat vain aikaasi jos lähdet tiukkaan ”inventaariin” ostokiinteistön kaas. Paljon tärkeämpää on olla kuulolla herkällä korvalla mitä paikkakunnan palstojen käypään hintaan ylitykset ovat olleet. Aivan sama tarjoatko järkevästi kun järjellä et mitään saa. Aika yksinkertaista logiikkaa mielestäni. Silloin kun olet siitä perillä on näinkin tasaväkisessä kamppailussa (mitä omassa viimeksi oli)päästä ykköseksi. Nyt vasta ensimmäisen kerran kunnolla inventoitiin kun oman ostoasiamiehen kaas kierrettiin kulmalta kulmalle. Esim yksi iso kulma tuli aivan uutena miellyttävänä lisänä mukaan. Aika tuhti männikön ensiharvennus tuli ikäänkuin kaupan päälle. Puuta on ja paljon.

    Visakallo

    Tarkoitin omassa jutussani puukauppoja, mutta samaa tyyliä on näköjään sitten metsätilakaupoissakin. Pelkään vain pahoin, että tällä menolla Suomeen on kehittynyt melkoinen metsien hintakupla. EU ja eräät muut ulkomaiset sekä kotimaiset tahot ovat täysin keksityin ja poliittisin perustein laittamassa Suomen metsäteollisuusinvestointeja jäihin, ja olemassa oleviakin tehtaita suljetaan, mutta jostain syystä metsiä ostetaan kuin viimeistä päivää hintaan mihin hyvänsä. Toivottavasti olen pahasti erehtynyt.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 81)