Ei ole kovin kauan siitä, kun Suomessa ei käytännöllisesti katsoen ollut hirviä eikä susiakaan. Silloinkin hoideltiin metsiä. Mitä tapahtuisi nyt, jos hirvet jostain syystä häviäisivät kokonaan Suomesta?
Mehänpojan yhtälö ei oikein toimi, varsinkaan NYKYISILLÄ hirvitiheyksillä. Hoitamattomat taimikot saattavat kelvata hirville , mutta VALMIIKSI HOIDETTUIHIN taimikoihin elikot eksyvät hyvin harvoin. Työtä ja toimeentuloa on siis tarjolla metsissä yllinkyllin , jos vain on halukkuutta tehdä jotakin. Hirviä on turha käyttää verukkeena metsien hoidon laiminlyönneille.
Kun noin puolituntia sitten on viimeksi nähnyt hirven ylittävän tien auton valoissa ei voi kun ihmetellä kohinaa hirvien vähyydestä. Minä ainakin näen niitä lähes joka kerta kun palaan pimeänhämyssä metsästä kotiin päin. Aika iso vaaramomentti tosiaan liikenteelle näin jahdin aikaan. Kun ei vielä monta vuotta kun ajoin hirvikolarin niin voi sanoa vain että kumma valtio kun suosii yhtä harrastusta näin rankasti. Ihmishenkiä riskeeraten.
Kun nuo jahtimiehetkin jo aivan kypsää kamaa niin olisi aika jo helpata ja kertarysäyksellä kanta niin alas kun se metsästyskautena saadaan.
Ja tuo suorittavan hokema taas tuota samaa. Vaikka kaikki taimikkomme hoidettaisiin niin hirvituhoja tulisi aivan yhtä paljon. Silloin ne tulisivat hoidettuunkin taimikkoon. Kun vain ammuttu hirvi ei syö.
Ainakin työtä ja toimeentuoloa olisi hyvin monelle suomalaiselle entistä enemmän. On kansantaloudellista tuhlailua syöttää valmiiksi hoidettuja metsätaimikoita hirvieläimillä.
Liikennelaitoksen tilastojen mukaan liikenne on nykyisin suurin häviäjä runsaiden hirvikolareiden vuoksi. Kuitenkin metsätaimikkovahingot voivat todellisuudessa kerrannaisvaikutuksineen olla rahallisesti huomattavasti suuremmat, koska metlan mahdolliset tutkimukset eivät ehkä ole puolueettomia. Onhan metla MMM:n alainen ja tutkii vain sitä, mitä rahoittaja käskee tutkimaan. Ilman hirviä ei tietysti tulisi hirvikolareita tai hirvituhoja.
Koska nyt valitettavasti on hirviä kovasti liikaa, kannattaisin Suomesta perustettavaksi kokeilumielessä hirvivapaa valtio. Lajin harrastajat voisivat hirvien lopetuksen jälkeen metsästellä vaikka Ruotsissa tai muualla, esim. autuaammilla metsästysmailla.
Eipä se hoitaminen metsiä pilaa , vaikka ei olisi hirviäkään . Viimeaikojen hirvivahinkovouhotus on pahasti liioiteltua ja ajoitukseltaan vuosikausia myöhässä. Hokema hirvivahingoista on jo kulunut puhki.
Tuntuu vähän siltä , että on herätty ”hämäläisittäin” ryhtymään sotaan vasta silloin , kun toiset ovat jo hoitaneet homman ja palailevat rintamalta. Joka on vähänkin laajemmalti liikkunut metsissä ja seurannut tilannetta tietää tämän . Poikkeukset löytyvät poikkeuksetta ei metsätalouden harjoittajien , vaan metsätalouden harrastelijoiden mailta.
”Maastullissa” oli uutinen hirvien tekemistä taimikkovahingoista pohjoisessa Suomessa. Teksti tuki vahvasti esittämiäni (ja monen viisaamman esittämiä) ajatuksia siitä , että taimikot on pidettävä kunnossa alusta alkaen. Artikkelissa valitettiin , että hirvet olivat tuhonneet taimikkoa vuodesta toiseen . Ihmekös tuo , kun taimikkoa ei oltu perattu . Oli pitänyt perata , mutta homma oli jäänyt vaiheeseen . Hirvi oli kiittänyt ja parempiin suihin oli kadonnut pajun ja hieskoivun lisäksi myös istutettujen mäntyjen taimia.
Maastulin juttu kuvaa vain pohjoisen suomen erittäin ongelmallista hirvitilannetta. Siellähän metsätuhot ovat jättimäisiä olleet jo vuosia.
Turha sitä on suorittava yrittää muuksi muutella. Kyllä se hoitohalut vie kun kaikki syödään. Siellä niitä ampumattomia on tolkuttomasti liikaa ja siksi pitäisi saada pedot sielläkin hoitamaan hirvikantaa. Mutta kun siellä on porotalous joka tuhoaa ne.
Ja porot tietenkin helppona ruokana petojen ykkössyönnissä.
Maaseudun tyhjeneminen (erityisesti P-Suomessa) ja etämetsänomistajuuden lisääntyminen ovat osaltaan parantaneet hirvien elinolosuhteita. Vesakoituvat autiotilojen pellot ovat mitä parhaimpia lisääntymiskeskuksia hirville. Hoitamaton perintöveroaukko umpeen kasvavan kytöpellon reunassa vain parantaa tilannetta.
Vieraalta paikkakunnalta saapuva metsästäjien joukko ei välttämättä heikon paikallistuntemuksen vuoksi pysty kovinkaan ihmeellisiin suorituksiin hirviä metsästettäessä . Vuosikymmenten kokemuksen ja hyvän paikallistuntemuksen omaavia metsästäjiäkin hirvet ” uunottavat” ajoittain saati sitten silloin tällöin metsästyksen pariin eksyneitä kaupunkilaisia , kivikatujen tallaajia.
Laiskalle kuusikon kasvattajalle hirvien poistuminen kuvioista olisi hirvittävä takaisku. Kuusen taimet häviäisivät varmasti kamppailun pajua , pihlajaa , haapaa ja koivua vastaan ilman hirvien tekemää ”taimikonhoitoa”. Omasta kokemuksesta voin kertoa , että puolenkymmentä talvehtivaa hirveä on oiva apu laiskalle metsänkasvattajalle. Tänä päivänä tätä apua ei ole kuitenkaan tarjolla riittävästi , joten on tartuttava sahaan.
Se maastulin juttu ei kertonut mistään umpeen kasvavista pelloista suorittava. Turhaan yrität kiertää sen jutun sanomaa. Se oli istutetun mäntytaimikon moninkertaista, vuosittain jatkuvaa tuhoa.
Miksi pitää yrittää suorastaan väistellä totuutta?
Olen itse henk.koht. pystynyt hyvin kasvattamaan lehtipuumetsän juuri tällaiselle autiotilan pellolle täällä lounais-suomessa ja erittäin raskaalla hirvikuormituksella. Tämä vain kerrottuna siksi että se olisi mahdollista ihan missä vain jos hirvi olisi sattumatavaraa eikä laumoittain ja päivittäin. Aika suuri kansantaloudellinen tappio nuo kuvaamasi joutomaat. Jotka jäävät niiksi vain hirvien vuoksi.
Etelän tilojen ostajat varmasti laittaisivat nekin mielellään tuottamaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.