Ei ole kovin kauan siitä, kun Suomessa ei käytännöllisesti katsoen ollut hirviä eikä susiakaan. Silloinkin hoideltiin metsiä. Mitä tapahtuisi nyt, jos hirvet jostain syystä häviäisivät kokonaan Suomesta?
Ajatus tuli mieleeni havupuutaimikoita raivatessani. Hirvi syö vuodessa melkoisen määrän lehtipuuta, – valitettavasti samalla mäntyäkin. Pihlajan se pitää aika tehokkaasti aisoissa. Muita lehtipuita se lähinnä verottaa ja vaurioittaa. Mitä tapahtuisi, jos hirvi jostain syystä häviäisi kokonaan Suomen luonnosta? Männyn- ja kuusentaimikoiden raivaustarve taitaisi lisääntyä aika paljon vastapainona sille, että hirvituhot loppuisivat. Minkä näköisiksi Suomen metsät muuttuisivat, jos hirviä ei olisi lainkaan?
Tämä ei ole hirven puolustuspuhe, sillä en ole hirvien ystävä. Muistui vain mieleeni lapsuus- ja nuoruusajat kotikylällä 50- ja 60-luvuilla. Silloin hirvi oli niin harvinainen otus, ettei sitä ollut monikaan edes nähnyt, saatika, että niitä olisi riittänyt metsästettäväksi.
Taimikoiden laatu paranisi ja seka metsän kasvatus onnistuisi paremin.Hirven penteleet tahtovat usein rusikoida koivut havupuu taimikoista.Olen monasti paikkonut kuusen taimikoita,niin luontaisia,kuin istutettuja koivulla.Muuten olisi tullut tasainen ensiluokan metsä,mutta hirvi on taittanut näistä koivuista puolet pilalle.
Hirvikannan leikkaaminen alle 20 000 hirveen talvikantana ei merkitse hirvien ”puuttumista”. Jo 1970-luvun alussa hirvikanta oli ennen näkemättömässä nousussa johtuen hirvipolitiikasta. Myönnettiin hyvin niukasti kaatolupia. Rauhoitusvuosi oli 1968.
Salametsästystä tehdään nykyisin paljon enemmän kuin ennen vuotta 1968. Nyt autot ja tiet ovat tulleet avuksi. Hirvenmetsästyksen vapautus pyyntiluvista poistaisi ”hyödyllisen” salametsästyksen kokonaan.
Jos niitä hirviä ei olisi siellä metsässä paskomassa, alkaisi suunnaton metsän lannoitus.
Jos yksi hirvi paskoo 5 kg/vrk eli 1800 kg/v x 100.000 tekee 182 miljoonaa kg vuodessa.
Tämä sitten pitää korvata Yaran tuotteilla.
n-merkki taitaa yrittää panna hirviasiat leikiksi, kun kirjoittaa hirvien paskomisella olevan jotain merkitystä metsän lannoitteena. Jos hirviä ei olisi, voisi luonto hoitaa puille lannoitusta kuten tähänkin asti. Todellisuudessa hirvien paska on nimittäin hyvin pieni marginaalierä.
Ilman hirviä uudistettaisiin viljavampia maita enemmän lehtipuille. Ne pudottavat ravintorikkaat lehtensä joka vuosi maahan hajoamaan. Niistä vapautuu typpeä ja myös emäksinen humus lisääntyy. Sama tapahtuu heinälle joka vuosi.
Havupuut karistavat osan neulasistaan joka vuosi. Ainakin kuusen neulasmassasta tulee hitaasti hajoavaa hapanta humusta. Tätä tulee nykyisin hirvien aiheuttamana kovasti lisää. Ainakin kuivahkolle kankaalle hirvien pelossa istutetut kuusikot tarvitsevat monta lannoituskertaa, jos istuttaja aikoo puista jotain hyötyä.
Tuo Suden jälki (pikku ällällä) tai Suden jäIki (isolla iillä) asetti kyllä niin tyhjentävän kysymyksen, että siihen vastaamiseen joutuu kyllä hieman paneutumaan!
Ehkäpä voisi jopa puhua kysymyksistä? Ja myös kysymyksien kuulumisesta aihepiiriin?
Jääkausi kuulostaa ja maistuu kovin etäiseltä pelastukselta hirvien poistumaan luonnostamme. Sitähän aloittaja kysyi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.