Keskustelut Puukauppa Enska leikkaa metsänomistajien tuloja

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 423)
  • Enska leikkaa metsänomistajien tuloja

    Yhtiö nostaa Itä-Suomessa tukkine latvaläpimitan 18cm, eli siirtää rahaa metsänimistajilta omaan kassaansa.  Varastot on täynnä tukkia ja on tarkoitus jarruttaa ostoja, onneksi on muitakin ostajia.

  • ate

    Puuki! Siis tukkirunkojen keskijäreys oli 205 litraa. Kun nämä rungot katkottiin, niin 61% kertyneen ”tukkisuman” tilavuudesta (m3) oli pölkkyjä jotka oli katkottu alle 18 cm paksuusluokkiin. Ja jos vielä palastellaan koko tukkisumaa tarkemmin, niin 51% kuutioista kertyi tukeista, jotka olivat olivat alle 18 cm lpm ja pituuksissa 37-49. Esimerkiksi 16% koko tukkitilavuudesta kertyi 43/15 tukeista.

    Tältä pohjalta voi sitten arvioida, kuinka paljon tukkikuutioista päätyisi halvempiin puutavaralajeihin (pikkutukki, parru ja kuitu), jos sama leimikko hakattaisiin uudelleen, mutta 18 latvaläpimittaa käyttäen.

    Saattaapi olla sille parjatulle excelille olla käyttöä.

     

     

     

     

     

     

     

     

    suorittava porras

    Jotkut muistavat ajan (-90 luku) ,kun männyn kuivaoksainen osuus oli armotta kuitua. Sama oli tilanne havutukin osalta yleensäkin pölkyn latvaläpimitan ylittäessä 35cm. Joillakin toimijoilla oli käytössä sorvitukki suuremmille läpimitoille ,mutta ellei sitä vaihtoehtoa ollut ,kuitukasa oli mielenkiintoisen näköinen. Päätehakkuuleimikon varastolla köllötteli isot kasat kolmosen kuitupöllejä tilavuuden vaihdellessa puolen motin molemmin puolin. Taisi muuten samoihin aikoihin koivutukin minimiläpimitta nousta 18 senttiin ja on käynyt välillä isommissakin lukemissa vuosien varrella.

    Isompi murhe em aikaan oli ,että kuidun ja tukin hintaero oli olematon nykyiseen verrattuna.

    Remie

    Hakkuun olisi voinut suorittaa 30 aikaisemmin tai 100 vuotta myöhemmin niin ongelma olisi muun lainen

    Remie

    Ostaja lähtee vapaan kaupan periaatteesta. Jos hinta ei miellytä niin voi jättää myymättä. Ei ole pakotetta myynnille.

    Puuki

    Minä muistan , (varsinkin kun  katsoin vanhoja kauppasopimuksia ja mittaustodistuksia) että mäntytukit kelpasi kuivaoksaisinakin samalla tavalla kuin muulloinkin ainakin 95-vuodesta lähtien tehdyissä kaupoissa.  Eikä ole muutenkaan jäänyt mieleen että kuitupuupinot olisi olleet sen kummempia kuin nykyäänkään. (Paitsi se yksi kauppa jossa erään tietyn firman kuitupuupino olikin yllättäen pikkutukkipino).  Voi olla ollut eroja eri ostopaikoissa tietenkin.  Kuusikuidulla oli silloin 90-luvun lopulla hyvä hinta , nykyhinnoissa 27 € kuutio ja jo silloin kun rahan ostovoima oli ihan muuta kuin nyt.  Mäntykuidulla huonompi n. 20 -23 € kuutio.  Mäntytukin pystyhinta 270 mk vastaa 54 nykyeuroa (270/5) . Aikalailla samat hintaerot tukin ja kuidun suhteen männyllä kuin nykyäänkin.

    MJO

    Ei sentään 54 euroa. Reilut 45euroa. Kurssi mk/euro oli melkein 6. Muistaakseni 5,91.

    Silti ostovoiman ero on merkittävä nykyiseen.

    Puu Hastelija

    Koitin rahanarvolaskurilla. V 1997 270mk nykyarvo olisi 63 euroa. Tällä hetkellä työn alla olevassa kaupassa ku tukin hinta jumppaa +-60e. Liikuttavan yksimielisiä ostajat tuntuvat olevan hinnoistaan, varmaan sama, vaikka laittaisi nimet paperille, paperit hattuun ja vetäisi nimen sieltä.

    Huomiseksi kaavailin, että kävisi luupin kanssa tarjoukset läpi, jos jotain eroa löytyisi.

    Jätkä

    Puuki:”-80-luvullakin oli vielä min. tukin latvalpm 14 cm. Min 15 cm latvaisista saa sahattua tuota Remien mainitsemaa 2 kpl 100×50 mm soiroa ihan hyvin.

    -Tuo 14 cm:n minimiläpimitta mäntytukilla oli kuoren alta. Kun siirryttiin kuoren päältä mittaukseen, puolitettiin 15 cm:n luokka, koska 15 senttiä kuoren päältä olevasta tukista ei tule kahta kpl täysisärmäisenä, se on fakta.

    Muistan kyllä ajan joskus -90 luvulla, kun tukkien laatuluokitusta pidettiin niin kireällä, että kuivista oksista pomppasi varsin helposti. Silloin ei auttanut muu, kuin piti karsia kuivat oksat niin, että tli pieni kuoppa oksan kohdalle. Kas kummaa, se olikin terve oksa!

    Siihen hätään keksittiin välitukeista tehdä ”hirsitukkeja”, jotka Muuttuivat aika paljolti jopa terveoksaisiksi, kun kyljet avattiin pelkkahirreksi, Taikka sitten Alajärveläinen keksintö, jossa siitä sahattiin järeät lankut ja niistä liimahirret, joiden sisään piilotettiin kuivat ja jopa lahot oksat.

    Kun joitakin kaihertaa se, että nimitän pieniä saheita soiroiksi, vaikka ne heistä ovat lankkuja, niin : Soiro on soiro 175 milliseksi asti ja pitää siinä siitä ylöspäin olla myös paksuutta. 50 millinen ei taida olla lankku.

    Remie

    Minua häiritsee kun puhutaan hirsitalosta ja hirsiseinästä kun on 5 tuumman  1,1/4 lattialaudasta tehty seinät. 4 ja 5  tummainen on piiru 6 tuumainen on hirsi. Livonsaaren hirsimestari tekee 8 tuuman hirrestä. Mahtavan näköistä.

    Remie

    A.J voisi vierailla Naantalissa , sieltä saisi osviittaa puun koosta. Tiedän osoitteen ja nimen mutta onko sopivaa mainostaa.

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 423)