Yhtiö nostaa Itä-Suomessa tukkine latvaläpimitan 18cm, eli siirtää rahaa metsänimistajilta omaan kassaansa. Varastot on täynnä tukkia ja on tarkoitus jarruttaa ostoja, onneksi on muitakin ostajia.
Puu Hastelija. Kysymys ei ole siitä 90 sentin pätkästä, vaan siitä, että se koko latvatukki ( tai jopa ainoa tukki / runko) – jää syntymättä ja kuituläjään menee tukkipuuta metritolkulla ja satoja litroja.
Joka muuta väittää, ei ole koskaan tukkia tehnyt järjen kanssa. Aikaisemmin tukintekijät hallitsivat laskennan, nykyään ei yhtään.
Minäkin voin tehdä 30 senttisen latvatukin ja millään muotoa se ei täytä tukin kritereitä. Tukilla on muitakin vaatimuksia kuin paksuus. Etenkin vanha männikkö jossa on kotkanpesän paikka joka latvassa. Näissä puissa ei edes ole 20 senttiä ohuempaa runkoa. Oksat haarautuvat yhdestä ryppäästä muodostaen latvuston. Puu jatkaa kaikesta huolimatta paksuuskasvua kuin ennenkin. Niin kauan kuin paksuuskasvu on 1,5-2mm puoleltaan eli 3-4 mm niin parasta puuta puu tuottaa tällöin Muu runko on oksaton ja pituutta oikein hoideun metsän puilla voi olla 30 m Tällöin sitä massaa kertyy. Ei 5m puu tuota koskaan sitä määrää vaikka olisi minkälainen maaperä ja lannoitus. Se siitä laskemisesta. Pidetään vaan metsän puiden latvat saman pituisia ja viljellään niitä tumppi puita. Metsä tarvitsee mallipuita tulevalle metsälle, näin ilmaistuna.
Harvennusleimikoissa, joissa poistettavan rungon keskikoko on 1-2 tukkia, minimiläpimitan noston vaikutus on kai suurin. Näissä on muutenkin katkonnan valvonta tärkeää, joten mhy olisi hyvä apu puukauppaan. Vaikka niillä on nykyisin entistä heikommat tiedot alueensa katkonnoista (kun yhteistyö joidenkin ostajien kanssa tökkii), todennäköisesti osaavat kertoa ainakin latvaläpimitan vaikutuksen parhaaseen tarjoukseen.
Päätehakkuupuustossa , jossa kapeneminen norm. n. 1 cm / m , vaikutus olisi n. 18 m³(~ – 700 € /ha ) , kun tiheys 450 kpl/ha vain tukkipuurunkoja, jos ei tehdä pikkutukkia vaan kuitupuuksi tai tukiksi. Suuremmalla kapenemalla vähemmän , pienemmällä enemmän.
Onko kellään selvyyttä kuinka moto laskee tilavuuden. Viesteistä saa sen kuvan että vain yksi mittatieto kirjataan. Jos aavistukseni on oikea niin koko kauppa on umpimähkäistä arviointia. Tämä tieto pitää kiskoa jostain.
Moto mittaa lyhyissä pätkissä ja laskee tilavuudet yhteen . Melko tarkka mitta, jos on kalibroitu oikein. Aikoinaan Metlassa, kun piti saada pikkutukeille tilavuuskertoimet, niin mitattiin tuhansia tukkeja ympäri Suomea otannalla siten, että läpimitat otettiin tukin tyvestä ja 10 cm päästä , aina 50 cm-100 cm päästä ja latvasta päältä ja kuoren alta lopuksi. Sama periaate on kontrollimitassa , jossa motomitta tarkistetaan. Sitä tekee motomiehet itse tai joku ulkopuolinen, riippuen tilanteesta.
Moto mittaa puun kymmenen sentin pätkinä ja laskee TODELLISEN tilavuuden. Mittaus ei ole umpimähkäistä arviointia, jos kuljettaja on kalibroinut mittalaitteensa niin kuin pitääkin.
Noin ollen ainoa on mitä myyjä puukaupassa häviää kun mittaa siirretään tyveen päin on kuidun ja tukin erotus. Eihän mittaus tuosta enää parane. Suuria määrä tukkia myydessä siirto alkaa tuntumaan. Kannattaako sitten myydä mahdollisimman isoa puuta jotta siirron vaikutus jää mahdollisimman pieneksi. Eli kappale lukumäärä rungoissa minimiin. No nyt tilanne on sikäli epäedullinen kun metsät on nuoria ja kestää kauan että viiden tukin runkoja syntyy. Tukkien pitäisi kuitenkin olla jonkun mittaisia. Vanhoja puita löytyy jokitöyräiltä jossa noita korkkiruuvipuita kasvaa ihan hullun pitkiä, niistä saa mutta niiden myyminen voi olla tuskaa.
Mielenkiinnosta aiheeseen kaivelin kansioista menneiltä vuosilta muutamia mittaustodistuksia tukkitaulukoineen. Kahvikupin ääressä sitten ynnäilin mäntytukkien osalta kuinka monta % (moteista) on peräisin alle 180 mm paksuusluokista.
205 litran tukkirungoissa 61% oli luokissa 15-18cm, 363 litraa 46%, 540 litraa 28,2% ja 571 23%.
Leimikot olivat eri ostajien ja yleisimmät tukkien minimit olivat 37/15 ja 43/15. Tukkien keskipituudet olivat luokkaa 4,4 – 4,7m. Leimikot olivat hoidettuja tavallisia itä-suomalaisia männiköitä alle 200mpy. Mikään aukoton tutkimus tämä ei todellakaan ole, sillä puiden runkomuodolla ja apteerauksella on oma vaikutuksensa, mutta trendi on ainakin on selvä.
Tietysti ”entisistä” kahden tukin puista olisi mahdollista tehdä yksi entistä pidempi tukki, mutta epäillä sopii onko ostajalla siihen halua/tarvetta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.