Yhtiö nostaa Itä-Suomessa tukkine latvaläpimitan 18cm, eli siirtää rahaa metsänimistajilta omaan kassaansa. Varastot on täynnä tukkia ja on tarkoitus jarruttaa ostoja, onneksi on muitakin ostajia.
Valkaisu ei ihan kuulu tähän ketjuun, mutta kloorivalkaisu on jäänyt Pohjoismaissa taka-alalle ja taakse jo vuosikymmeniä sitten. Jos valkaistaan hapella, ei se niin pahalta kuulosta, vaikka kyse onkin kemiallisesta valkaisusta. Pelkällä hanavedellä ligniini- ja kemikaalijäämien huuhtominen ei oikein ole vakuuttavaa.
Meikän papruaikoina n. 20 v. takaperin oli jo alkuainekloorin käyttö lopetettu valkaisussa siksi, että teki mäntysyöpää aiheuttavia hiiliyhdisteitä, jotka vielä kestävät isiltä pojille laukeamatta.
Sitä vastoin ECF jatkui ja voi hyvin. Klooridioksidin käyttöön se perustui – ei syöpää niin paljoa.
Klooria ja peroksidia tarvitaan valkaisuun kustannustehokkaasti. Happi auttaa, tai otsonina se silloin taisi olla. Eikö siellä ole ketään tämän päivän selluhlöä neuvomaan?
Osassa tekniikoista kuitenkin halutaan säästää ligniini kuidussa- suurimmassa osassa poistaa se mahdollisimman tarkoin.
Mitä satuja tuo metsälehti kokoajan kertoo puunhinnoista. Kaikkien puulajien hinnat ovat laskeneet yli 10% vuoden takaisesta. Ei kuidulla ole mitään kysyntäbuumia, kuidun menekki on huonompaa kuin tukin.
Mikä vaikutus e/m3 on, jos järeää päätehakkuukuusikkoa ja tukki otettaisiin 15 tai 17 cm vahvuuteen? Tietenkin seassa joitain pienempiä alle jääneitä välipuita. Itsellä mielikuva, ettei monia litroja kyseisessä kohteessa etua toisi. Yksinkertaisinta varmaan käydä mittasaksien kanssa tutkimassa vanhaa tuulenkaatoa, niin näkee suoraan, miten latvus on kaventunut.
LähiTapiolan asiakasillassa mhy:n edustaja kertoi, että esimerkkisahan tukkisumasta (ja siis metsänomistajan tilistäkin) jopa kymmenesosa putoaisi pois jos tukin minimiläpimitta nousisi 18 senttiin.
Katselin juuri ratapihan koivukuitupinoja, ihan hiljakkoin ei olleet hakattu. Talven kun lojuvat kasassa niin kyllä tulee pehmeää kuitua. Mikäli ymmärrän niin leppä olisi suoraan pehmeää tai kaislat. Onhan tuo pehmittäminen metsissä ja tien varsilla tuomittavaa toimintaa. Vaihtoehtoja varmaan löytyy mutta niitä ei etsitä kun puun saa lähes ilmaseksi. Koivuun tupla hinta niin lahottaminen loppuu.
Jos käytössä vain muutamia pitkiä pituusmittoja, läpimitan nosto voi olla huonosti mittoihin sopivassa leimikossa suurikin (1 tukki siirtyy kuitupuuksi). Jos käytössä myös lyhyitä pituuksia, ei AJ:n kertoma 10 % siirtymä ainakaan järeissä rungoissa ole mahdollista.
En osaa sanoa kuinka moton ohjelmisto laskee laskee kuutiot. Jos tekisin ohjelman otettaisiin alku pään neliöt ja loppu pään neliöt , laskettaisiin yhteen jonka tulos kerrottaisiin pituudella. Silloinhan ei katkolla ole mitään väliä vaikka tukit olisivat 17 m pituisia tai vain merin mittaisia . Ostaja saisi sen määrän mistä maksaa ja myyjä sen määrän rahaa kuinkapaljon puuta löytyy. Kyllä sahapuu on aina heikompilaatuista mitä pienempää puuta se on . Pienestä puusta sahatavaran saanto on vähemmän josta tulee hyvin ohut pintakin hake kasaan. Kaikissa tukeissa on vain 4 kpl haketettavia pintoja tai selluksi keitettäviä pintoja. Kyllä 11 sentin tukki on sellu puu. 16 senttinen menee tukin piikkiin jos se on kuusi , mänty pitää olla 25 senttinen kun pienempi on pelkkää oksaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.