Yhtiö nostaa Itä-Suomessa tukkine latvaläpimitan 18cm, eli siirtää rahaa metsänimistajilta omaan kassaansa. Varastot on täynnä tukkia ja on tarkoitus jarruttaa ostoja, onneksi on muitakin ostajia.
Varsinkin massiivihirsirakennuksiin voidaan tehdä oven karmitkin yhdestä puusta vielä nykyäänkin. Perinnerakentajatkaan ei kelpuuta rimoista liimattuja lankkuja hirsirakennuksiin.
Kuusi ei viännä eikä kiännä mihinkään kun kun sen kaataa silloin kun kuuluu ja sahaa silloin kun kuuluu ja kuivaa silloin kun kuuluu ja vie kuivaan taapelista silloin kun kuuluu. loppuajan saakin pyöritellä peukaloita siten kun kuuluu.
Kylläpä vanhoista hirsirakennuksistakin, jotka on tehty kuusihirsistä, moni hirsi pyrkii seinästä ulos, vaikka on tapitettu kovastikin.
Ja on rakennuksissa, jotka on tehty pelkkahirsistäm jotka on kaadettu oikeaan aikaan , sahattu oikeaan aikaan ja taaplattu oikealla tavalla sen lisäksi, että on kokenut hirsirakentajaporukka asentanut ne seiniin ja tapittanut niinkuin pruukataan.
Kuusilauta ei pahemmin pääse kiäntämään, kun se paukutellaan riittävästi nauloilla kiinni.
Tapituksella ja tapituksella on suuri ero. Jos hirren laittaa paikalleen ja se pysyy oikeassa asennossa päivän, niin se pysyy ikuisesti , tämä on taivaan tosi. Puun jännitys vähenee jatkuvasti mitä kauemmin on samassa asennossa, mutta vapautuessaan palautuu lähes alkuperäiseen asentoon. Kuusi pilataan täysin vääränlaisella käsitelyllä. En sitä ala tähän kirjoittamaan , kysykää 90 V sahureilta.
Kun pyöröhirttä on kuorittu ja nostetaan se seinälle, se sopii siihen hyvin, kun ammattimies sen laittaa. Kuitenkin hirsi alkaa kuivumaan ja sen seurauksena se kutistuu. Tuore havupuu kutistuu keskimääron 8 % tilavuudestaan. Moni ihminen, joka on kulkenut silmät auki, on nähnyt nimenomaa pelkkahirsirakennuksissa, kuinka lähes joka hirsi on enemmän tai vähemmän kieroon haljennut. N. 1 / 10 :stä on kiero päinvastaiseen suuntaan. Paikoitellen hirsi on kiertynyt niinkin paljon, että varaus on auennut jopa yli cm:n , vaikka rakentaja on sen tehnut nollavälyksellä.
Niin ne vaan vetelevät jopa kaikki havupuut, riippuu aika paljon niiden kasvuoloistakin. Jos puu on ollut hiukan lenko, siinä on silloin lylyä ja vetely on vuorenvarmaa.
Jos olisi joskus sahannut kunnon sirkkelillä kunnon tukkeja, niin olisi ehkä jonkinlainen käsitys vetelystä, Mutta jos tieto-taito perustuu liki satavuotiaiden sahurien muisteloihin, niin eipä niissä ole paljoa lapsille kertomista.
Ei hirsirakennusta tuoreesta puusta tehdä. Kyllä puut kuoritaan ja kuivataan ennen kuin sahatataan. Ensin esisahaus ja sen jälkeen taapeliin, Kun hirsiä aletaan asettamaan rakennukseen ne sahataan uudelleen ja laitetaan heti sen jälkeen paikalleen. Hirsi valikoidaan jo metsässä, kuitupuut tehdään mistä sattuu , ei sillä paperilla ole väliä mistä vellistä se on tehty. Kyllä se haapakin vetelee , eikä ne koivu lankutkaan suorassa pysy. Ainoa mikä ei vetele on metsurin mielestä roska puu. Kaupassa tuo roskapuu maksaa 1000€ kuutio ja mänty puu 300€ kuutio. Kun kaadat niitä puita niin saat vaivaiset 70€ kuutio . Kun puhelet puhele pensaille ja puskille joutavia. Ne jota tekevät työkseen puusta asiaa , kusevat puskiin ja pensaisiin. Jokainen 90 V sahuri tietää nämä asiat.
Kylläpä vaan käsinvuoltu pyöröhirsi isketään seinää suurimmaksi osaksi ”tuoreena”. Jos sen annetaan kuivua, se joudutaan vuolemaan uudestaan, koska sen pinta on jo muuttanut väriänsä.
Varmuuden vuoksi voin mainita ilmeisesti Itä-Suomen tietäjä-Remielle, että asun paikassa jossa on alle sadan kilometrin säteellä takuulla yli puolet Suomen hirrenveistäjistä. Samoin olen sahannut pellkahirsiä heille – pisimmät hirret §4,5 metrisiä, eikä niitä tapulivaiheen jälkeen sahattu uudestaan. Miksi ihmeessä olisi pitänyt sahata? Käsintehdyt pelkkahirsitalot piilutaan – ja piilutaan ammattitaidolla ja käsityönä.
Mistä noita Remieitä aina silloin tällöin ilmaantuu? Onko jossain lakkautettu psykiatrinen hoitolaitos?
Vestopintahan se hirressä paras. Vanhat rakennukset usein hyvinkin karkealla vestopinnalla mutta tavallaan komeeta sekin. Sitten parempia rakennuksia hienommin piiluteltu.
Metsäteollisuuden tj Jaatinen kertoi, että puun hinta on pysynyt vakaana tämän vuosikymmenen ajan. Vakaana pysymisellä tarkoitetaan tässä tapauksessa , että nimellinen hinta ei ole muuttunut mitenkään ; nousua ei ole käytännössä ollut . 70-luvun lopulta mäntykuitupuun kantohinta on kaksinkertaistunut, samaan aikaan muu hintataso on 8-kertaistunut . Kun kuusitukin hinta on 3,5 x korkeampi kuin joskus ennen, niin samalla aikajaksolla yleinen hintataso on 7-kertaistunut.
Laskutehtävä : mikä on tukin keskimääräinen reaalihinta nykyään verrattuna entisiin ”hyviin aikoihin”, kun normitukin min.latvaläpimittaa on muutamat ostajat nostaneet kuten SE min. latva 18 cm:iin ja ”Kumho yhtiö” 20 cm:iin / 49 dm min. pituudella.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.