Yhtiö nostaa Itä-Suomessa tukkine latvaläpimitan 18cm, eli siirtää rahaa metsänimistajilta omaan kassaansa. Varastot on täynnä tukkia ja on tarkoitus jarruttaa ostoja, onneksi on muitakin ostajia.
Siinä on keskinäinen riippuvuus, jossa kaikki osat tarvitaan: raaka-aineen tuottava metsänomistaja, sahatavaran jalostaja, kuitupuun jalostaja ja energian tuottaja. Jos ketjun jokin osa kärsii liikaa, kokonaisuus alkaa yskiä. Siksi voi pitää varsin erikoisena käytäntönä esimerkiksi sitä, että puusta ei makseta sen käyttöarvon mukaan ja sitä että siitä ei makseta sen dimensioiden ja laadun mukaan. Kuka tästä järjestelystä hyötyy?
Uskon että maksetaan jos erikoispuulla olisi niin paljon kysyntää että kannattavuus muodostuisi. Nyt ei niin ole että kannattaa pieniä eriä kuskata paikasta toiseen.
Kuulin juuri että Euroopassa jokin pankki antaa lainaa ja lisäksi pankki maksaa palkkiota että joku lainaa rahaa. Auta armias ole suojanamme. Sanon minä. Jo on aikoihin eletty. Tämä tarkoittaa sitä että metsät piiloon kohta niitä viedään kysymättä meiltä.
A-luokan männyn tyvitukkia pidetään Keski-Euroopassa jalopuuna, jota siellä ei juuri ole saatavilla. Suomeen ostetaan ulkomailta muiden puulajien tukkeja esim. puusepänteollisuuteen, koska kotimaista ei osata täällä arvostaa tarpeeksi. On toki joitakin sahureita täälläkin , jotka sahaa ja myy tyvitukeista saatavia premiumluokan tuotteita ulkomaille ja kotimaahan. Osasyynä käyttöarvoa vastaamattomalle tukin hinnalle on sellufirmojen pääasiallinen tarve edulliselle kuitupuulle ja sahapuu on usein vain ”pakollinen” lisä ostajille.
A.J .. Oikein hyvä . Toisaalta jos puun hinta on hyvä menetämme kasallisvarantoa josta tulisi myös huolehtia. Myöskään ei pidä saattaa metsänomistajia ahdinkoon jolloin metsästä tulee rasite ja sieltä otetaan mitä suinkin irti saadaan ja loppu on hoitamatta ikuisesti. Ainoa on että metsä säilyttää arvostuksensa ja omistaja voi ylpeillä metsällään näin metsä tulee hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt kun rahasta maksetaan että joku sitä lainaa niin mustat pilvet kerääntyy taivaalle ja rahaa aletaan tekemään kyseenalaisin menetelmin. Korttitalo ei tuulessa menesty.
Osaako kukaan sanoa minkä mittainen tukin pitää olla kun se tehdään minimiläpimittaan? Onko se 43 vai onko sillä vaatimus 49? Vai peräti 52? Jos vaatimus on melko pitkä vaikuttaa se enskoihin ja pienikokoisiin harvennuksiin melko tuntuvasti.
Onhan se nytkin mieletön tilanne kun polttopuusta pyydetään 55€ heittokuutio, eihän siinä ole kuin muutama klapi. Kotvan kuluttua aletaan painamaan tukkia klapiksi niin saa moninkertaisen hinnan kuin sellusta. Suhde ei saisi olla tämän suuntainen. Roskapuut jätetään metsään ja tukit pilhotaan klapeiksi. Juuri naapuri teki noin vaikka tein 45 senttiä olevalla katkolla hänelle tukkia kun hän puutavaraa tarvitsi. Ei hän laittoi ne klapiksi ja osti 300€ kiinto puutavaraa kaupasta. Saha oli vieressä hän vaan totesi että kun polttopuuta tarvitaan. Siihen loppui yhteistyö ja avunantosopimus. Ei tuommoiset mitään apua tarvitse.
VastaAlussa. Tukin minimimitat, kuten muutkin katkontamitat läpimittoineen on kyllä merkitty ns. hakkuusopimukseen, eli kauppakirjaan. Siinä voi olla myös maininta, paljonko prosentteina saa olla esim minimipituutta jne.
Jos teet hankintana, niin ole tarkkana mittojen kanssa, niin pituuden tarkkuus, kuten minimiläpimitankin.
Ihmettelen hiukan tätä asiaa tuolta sahatavara vinkkelistä. Latvan tuoreoksainen tukki antaa kelpo tavaraa, jolle markkinaakin olisi nyt. Välitukit kuivine oksineen sahataan tappiolla, kun Saksasta tulee huonoa tavaraa tuhoalueelta liiaksi. Kun tukin latvaläpimitta minimi on 18 cm, tuoreoksainen latvan tukkiosa menee monessa leimikossa kuituun ja tulee vain tyvitukki ja surkeita välitukkeja. Tässä markkinassa kannattaisi sahata tyvi ja latvatukki ja loput keittää selluksi.
Olen kummastellut mäntyvillitystä. Pihkatappi on sentään minun kanssani samaa mieltä , Männyssä ei ole hyvää kuin kanto ja sekin on niin nuori nykyään ettei siitä saa edes tervaa . Miksi sitä niin kovin ihannoidaan. Mänty ei kelpaa ulkovuori laudaksikaan , huonoa koolinki tavaraa kun painaa paljon homehtuu heti kun saa vettä, valtavat oksat tekee siitä heikkoa. Oikeastaan täysin viraton puu. Kuusi kelpaa paikkaan kuin paikkaan. Kuusi on myös monin verroin lujempi kuin mänty. Pienet terveet oksat ei haittaa mitään. Hirsiä yritetään epätoivoisesti siitä tehdä, tervaus ainoa suojaus menetelmä joka on aika ynsenän oloinen sisäseinä. Vaikka kuinka käsittelee UV suoja-aineella niin ulosteen väri on väistämätön muutaman vuoden päästä. Huonoin metsiemme puu lepän jälkeen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.