Yhtiö nostaa Itä-Suomessa tukkine latvaläpimitan 18cm, eli siirtää rahaa metsänimistajilta omaan kassaansa. Varastot on täynnä tukkia ja on tarkoitus jarruttaa ostoja, onneksi on muitakin ostajia.
Täällä saa energiarangasta tienvarressa alle 20 € motilta, pystyhinta muutaman euron. Nmh :n th:n kustannukset voi peittyä myyntihinnalla mutta kun siitä vähentää kasvun heikkenemisen aiheuttamat kulut, ei jää mitään. Paalauskonekin oli käytössä aikoinaan risukkojen puintiin vaan firma meni konkurssiin. Pienemmän koon puissa kpl määrältään useammissa on aina enemmän työtä harvennushakkuissa kuin isompien puiden käsittelyssä, sehän on ihan selvä asia.
Jos myy harvennusleimikon, jossa on jo varttuneen metsän harvennusta, niin täällä päin saa siihen liitetystä ensiharvennusleimikosta saman varttuneen metsän hinnan.
Täällä saa 24€ joten ei taida olla kuituun kovin paljon eroa, jos kertymä on 20% suurempi. Viimetalvena näytti kuitupuuta olevan runsaasti energiapuupinoissa. Ei kai yleensä pelkästään energiapuuhakkuuta lähdetä tekemään, kyllä se yhdistetään muihin hakkuisiin, kun käydään isompi alue lävitse motolla. Yleensä kohteena ovat ojitetut rämeet, joilta ei paljon tuottoa ole odotettavissakaan. Tukkipuustot niiltä kuitenkin myrskyt kaataa.
Remie on kyllä oikeassa tuossa, että nuorenmetsän hoito raivaussahalla ei ole järkevää. Mutta kun taimikkoa ei hoideta ajoissa, niin sitten on tilanne ettei mikään ole enää järkevän tuntuista. Hakkuu ja puiden ajo maksaa niin paljon, että tuosta lähteekin pahimmillaan lasku metsänomistajalle, kuten taimikonhoidosta, vaikka motteja tuhansista rimpuloista kertyykin.
Energiapuun korjuu lienee kannattavinta kun puista tulisi juuri yksi kuitupölkky ja eri puulajeja on paljon, jolloin puinti samaan kasaan ja rungon tarkka talteenotto. 30 motin kuitupuu kertymä onkin 60 motin energiapuu kertymä.
20€ kuutohita on tosi edullinen , sen kun muuttaa heitto kuutioksi pikottuna niin siinähän ei ole puuta juuri mitään. Tämä lähinaapurini tekee kaikki vapaa-ajat polttopuuta , myy jokaiselle halukkaalle. Koivu on hänen pääasiallinen raaka-aine 55€ heittomotti. Hänellä tuo heittonotin teko kestää noin minuutin , joten kyllä hänelle siitä tiliä syntyy. Kovaa työtähähän se on ei sitä voi vähätellä yhtään. Helsinkiin kun lähtee puut ne pitää suloa ja puhaltaa , ei roskia mukaan on heidän vaatimus , mutta eivät kyllä valita hinnastakaan. Täällä maalla saa olla roskia. Kuution laatikko johon nauhalta putuoaa klapit , osa pystyssä ja miten sattuu niin ei siinä paljoa puuta ole. Käsipelillä ei koko homma luonista ei sitä kukaan kestä. Harvennushakkuut kun on mäntyä , se ei oikein ole polttopuu, kuusi taas takassa räiskyy sekään ei ole hyvä. Koivu taas saa pannun sellaisen karstan peittoon että pitää polttaa toholla puhtaaksi. On siinä puussa vääntämistä. Hyvän palkan silti saa. 3000€ öljy vuodessa ja siitä on jo verot ja maksut suoritettu. Puu on ilmaista , vähän vaivaa pariksi päiväksi tekoa ja joka ilta talvella puolen tunnin talkoo.
Pitää olla melkonen elosuoja, jos menee öljyä lämmitykseen 3000l. Tavallisen omakotitalon lämmityssähköön menee n. 800€ vuodessa. Ei pahemmin kannata puuta polttaa. Kaikkea kuitupuuta ei voi klapeiksi tehdä, markkinat on pienet, ehkä muutamia kymmeniä tuhansia kuutioita.
Sehän saattaa levveemmällä isännällä olla talossa repullekin oma pirtti ja vaikka salikin. Rahallahan sitä öölinkiä saa ja mitä rahalla saa niin sehän on halpaa.
Toloppa, jos on keskivertoperheen vedenkulutus ja normaali noin 120m2:n ok-talo niin 2500-3000 litraa on aivan normaali kulutus öljyssä. On aivan turha kahden lämpömittarin tuijottajan taloudessa jossa saunotaan talvisin kerran kuukaudessa (korkeintaan) puhua kulutuksista mitään. Mutta kieltämättä yksi suosituin keskustelun aihe vuosikymmeniä ollut ketä pienimmällä saa pirtissään talven väristeltyä. Sähköyhtiökin joutuu parhaille maksamaan että saa sähköä pirttiin toimittaa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.