Yhtiö nostaa Itä-Suomessa tukkine latvaläpimitan 18cm, eli siirtää rahaa metsänimistajilta omaan kassaansa. Varastot on täynnä tukkia ja on tarkoitus jarruttaa ostoja, onneksi on muitakin ostajia.
Miksi meidän metsänomistajien pitää miettiä jotain puuston lylyä, se riski pitää olla ostajan huolena? Jos haluaa riskillä ostaa haluamansa puuston, olkoon vaikka pönttölahoa – oma vikansa. Nyt on jo niin paljon ulkoistettu metsäyhtiöiden omaa riskinottoa metsänomistajille, että voisi osat vaihtua. Joskus vaan vetäistiin esim kuitupuun minimipaksuutta pari kolme senttiä isommaksi, ilman kompensaatiota metsänomistajalle. Silloin kun näin kävi, ei nykyistä kysyntää karsitulle rangalle ollut. Erittäin paljon energiapuukelpoista puuosaa poljettiin maahan.
Niinhän sitä nytkin tehdään. Tuttuni raivasi 10ha Elo- marraskuussa, sai palkkion, puut jäivät maahan. Siivoton näky.Huhtikkuussa päätti että myydään koko metsä pois. Sinne survottiin syksyset puut, ja lisää päälle. Vuoden päästä tuskaili istutuksen kanssa kun ei oikein laikutus onnistunut, vaimo kompuroi puihen seassa ja yritti löytää paikkaa taimelle. Ketään ei kiinnostanut valmiiksi kaadetut 10 senttiset puut , lähi naapuri kertoi että valmiita puita myydään en ala tekemään. Siellä on tänäpäivänä. Tätä kun tehdään niin ei ihme että tauteja leviää. Ukko vielä kehui että 500 mottia on lahoamassa että tulee hyvää humusta. Mitä tämä touhu oikeastaan on , onko järjestelmä viallinen. Ukko vielä valittaa ettei kannattaisi istuttaa kun maksetaan niin huonosti, eikä puusta saa mitään. Luonnehdin tuota touhua vammaiseksi. Minäkin annoin oksat naapurille hakkeeksi ja oli tyytyväinen.
Asiaa sivuten . Energiapuun myynti on kannattavaa vain harvoilla alueilla. Esim. energiapuun korjuu kemeratuettunakaan ei ole yleensä kannattavaa varsinkaan kokopuukorjuuna, koska aikaisin tehdyt ajourat ja korjattu puu vähentävät tulevan puuston kasvua melko paljon. Luin asiasta tehdyn tutkimuksen , kun oli vasta valittava taimikonhoito tai energiapuukorjuu isokokoisessa taimikossa. Leveät ajourat vähentää seur. 10 vuoden kasvua n. 20 % ja kokopuukorjuu lisää n. 5 % . Lisäksi tulee ajourapainumien , juuristo-ja puustovaurioiden aiheuttamat laatutappiot. Kuusikoissa männiköitä enemmän.
Suorittavaporras on ollut usein oikeassa jatkuvassa valituksessaan risukkojen motokorjuun kannattamattomuuden suhteen. Se on usein kannattamatonta (ei aina) myös mo:lle.
Jos saisin päättää niin tievasiojien risutkin kerättäisiin energiapuuksi. Ei oikein sovi matemaattiseen kaavaan että pienempi kokonaismäärä on kannattamattomampaa kuin iso määrä. Onhan pienemmässä määrässä vastaavasti vähemmän työtä. Tämä kun tulee tuntipalkkalaisten tietoon niin heistä tuleekin 10 tunitipalkkalaisia koska se on kannattavampaa. Nyt alan päästä kärryille, metsänhoidossa onkin jokin muu oppikirja ollut matematikassa kuin Ojalan laskuoppiin perustuva teos. Lieneekö se yhtälöoppi syypää tähän hulluuteen. Tunnen trikonometrian ja lokaritmit mutta tämä on jotain aivan uutta. Onhan sanonta että ” vähempi voi olla enämpi”.
Jos kilpailua olisi koko rungon myymisellä, silloin metsäyhtiöt voisivat tehdä suunnittelemiaan yhdistelmäkorjuita. Mo voisi saada silloin runkohinnoittelussa paremman hinnan, eikä yhtiön tarvitsisi tuskailla rungon katkonnan ja paksuuden yhdistelmällä.
Eli korjata vain yli 10cm rungonosan kuituun ja loput vaikka kokopuuna energiaksi. Puhtaat energiapuuhakkuut nuorissa taimikoissa on totaalisen toivottomia hommia koneellisesti.
Miksi niitä pitäisi hakata energiaksi. Onhan hullua niittää sellaista taimikkoa kun se vasta on aluillaan puuksi. Niin kyllä tehdään valitettavan usein. Ainakin täällä päin syytä en tiedä. Ehkä rahapula.
Laadun arvioimisen ongelma on vähäpätöinen, nykyisiin puutavaralajikaupan ongelmiin verrattuna. On ostajan ammattitaitoa selvittää puun laatu. Se ei ole mikään päälle käyvä ongelma. Lahot tietysti aina erikseen pinoon, sehän ei ole mikään ongelma, ja niiden toteaminen on hakuun jälkeenkin yksinkertaista. Kilpailutus olisi runkokaupassa hyvin yksinkertaista, eikä siihen tarvita mitään välikäsiä. Kilpailuviranomaisena puuttuisin ilman muuta nykyjärjestelmään.
MTK tietysti haluaisi mielellään provikat vaikka joka kalikasta. Jostakin syystä metsätalouden todellisiin ongelmiin ei haluta puuttua, kuten sorkkaongelmaan ja puukaupan ongelmiin.
Niin, jos järeyttä on, voi hakata energiaksi. Mutta energiapuuhakkuu ei koneellistamisen kannattavuusrajaa muuta, vaikka kertymää saattaa tulla enemmän.
Täällä survotaan tukkia polttopuuksi kun siitä saa paremman hinnan. 55€ heittomotti. Ja motit on niitä heh motteja kun ymmärtämättömät ostaa. eihän heillä ole kuutiosta mitään käsitystä kun kipataan pihaan . Koko suku latomaan pinoiksi ja ovat mielissään kun työ tulee nopeasti tehtyä. Kukaan ei silmäile pinoa että eihän siinä ole kuin pari pino kuutiota vaikka 5 piti olla. Tuo kun vielä muutetaan kiintokuutioksi niin siitäkin melkein puolet pois, kun useampi matala pino ja aina päissä välit. Yritin ostaa 50 senttistä mutta kukaan ei tee 50 senttistä polttopuuta pannun pesään. Pelkäävät että pannulämmittäjät osaavat paremmin laskea, eivätkä väärässä olekkaan. Vuokralainen joutuu nyt paiskelemaan pannuun 30 senttistä takka puuta vaikka seka puu olisi parempaa.Kaupunkilaiset ei ymmärrä lainkaan jos polttopuu on muuta kuin koivua. Kapulat jää polttamatta. Vei vuokralaiselle että saa kämpän lämöiseksi kapuloita tuommoisia 8 senttisä . Hän soitti seuraavana päivänä että enkö tuokkaan niitä puita.Noiden kanssa pitäisi sitten olla tekemisissä. Tuo 8 senttinen on sellainen että pesällinen noita ja talo on vuorokauden lämmin ja seuraavana iltana pääsee vielä suihkuun jos tarve vaatii.Hetken päästä vaaditaan että polttopuut pitää olla höylättyjä ja tarkistettuja että ovat varmaan biopolttopuita, leima joka kalikassa. Kaikki asiat lähtee elämään ja lopulta koko touhu on pois hanskasta, näin käy metsienkin kanssa ennen pitkää 24 miljoonaa kuutiota energiapuuta niin siihen pitää ottaa tukkipuutkin mukaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.