Mä olen myyny niille joskus aina harvennuksia, ei moittimista, hyvää jälkeä tekevät ja muutenkin homma toiminut, tukkikauppoja en ole koskaan heidän kanssaan tehnyt.

Siltojen polttelu olisi hyvin lyhytnäköistä meininkiä puolin jos toisinkin.

Myhistykselläkin on tukeilleen jotkin kaupat klusterille. Eivät he korjuussaan voi sooloilla omin päin yhtään mitään. Mitta-, ja laatuvaatimuksilla pelataan ja katkonta ehtojen mukaisesti. Sitä toimintaa ei kuitenkaan kukaan osaa nostaa tikun nokkaan. Yhtiöiden korjuussa kyllä riittää naposteltavaa. On tämäkin kummallinen piirre.

Mitta- ja laatuvaatimukset sanelee sahat. Sama on puulajin kohdalla. Jos on tehty niin isot kaupat, että koko tuotanto on myyty kolmeksi vuodeksi eteenpäin ja kaikki sahatavara pitää olla kuusta, niin kuusta silloin sahataan ja niilä mitoilla, mitkä sopimuksissa lukee.

Minua hämmästyttää se, että vaikka halutaan kiihkeästi vaikka 52 – 55 pituuksia, niin ei olla valmiita joustamaan siitä, että niiden pituuksien saamiseksi hyväksyttäisiin lyhyet mitat. Kun esim 89 dm:n tukkiosuudesta saisi hienosti 55 – ja 34 dm:n tukit, niin pakotetaan tekemään 43 – ja 46 dm:n tukit, jolla ei ole kummallakaan kysyntää….

Voi tietenkin olla niinkin, että tuossa mennään niin korkean tason matemaattisiin yhtälöihin, että ostopuolen porukoilta ei laskutoimitus onnistu. Vanha metsuri tuollaisen ratkaisisi vähääkään fundeeraamatta.

Tuossa naapurissa hakattiin vanha ylisuuri 10ha . Metsä oli hoidettu viimeisen päälle laadukkaasti, ei muita puita kuin Järeää kuusta. Palstalta tuli muutama tyvitukki, kaikki lahoja osa latvaan asti. Näinkö se menee että sekametsä on terveempää kun niissä hakkuissa ei noita pönttöpuita näy. Sen sijaan joka puulajia on pinottu jopa pihlajat eroteltu. Raidan läheltä en ole lahoa tavannut ja toinen koivu , puut ovat olleet todella hyvälaatuisia, ainoa on että suuret pihkahuolaimet vaikeuttaa sahaamista kun pihka lentää kuin kannusta kaataisi. Kumma miten järeässäkin puussa huolaimet säilyy juoksevina vuosia kuivauksesta huolimatta, kiusaavat vielä höylätessä. Laholta koivut ja raidat näköjään suojelee. Tuo ominasuus saattaa olla alueellinen, täällä ei vesi ainakaan aiheuta lahoa, nähdäkseni se pöpö on maassa.

Tuohan tarkoittaa sitä että saadaan enemmän puuta kaupaksi, biopolttoaineeksi menee enemmän puuta, se tietää lähes ilmaista pensaa tankkiin. Ajelin 1958 vuonna Oliver vm32 piikkipyörällä maata hienoksi tärpätillä, bensiinillä lämmitysajo ja kääntö petroolille, tankeissa tärpättiä. Toimi oikein hyvin , savu oli pikimustaa ja rusaasti mutta maat meni hieoksi. Toinen kerta oli 1960 jolloin käytimme ylijäämä spriitä jota ostimme havalla kaupasta, noin puoleen hintaan bensiinin hinnasta, bensiini oli jossain 22mk paikkeilla . Sprii toimi ihan hyvin mutta pakoputki sinistyi kuin pyssyn piippu. Mitään rakettitiedettä ei tarvittu sen kuin kumosi tankkiin ja ajeli. Vanha sivuventtiilimoottori ei ainakaan tykännyt kyttyrää vaikka 200l vanteellisen tynnyrin ajelin kummallakin aineella. Että ei Bio polttoaine mikään uusi tuote ole. Voitaisiin kaupungeista kerätä kaikki kuivat leivät ja käyttää hiivalla alkoholiksi tulisi nekin hyötykäyttöön , nyt kai viedään kaatopaikoille sekajätteen muodossa, tai vedetään vessan pöntöstä kalojen ruuaksi. Säästö se olisi pienikin säästö. Taitaisi tuo Lada liikkua liukkaasti Votkalla tai Rommilla. Kyllä tulee aika jolloin pitää metsiä suojella , pinta-ala ei riitä kriteeriksi vaan suojella kuutioita/hehtaari.