Yhtiö nostaa Itä-Suomessa tukkine latvaläpimitan 18cm, eli siirtää rahaa metsänimistajilta omaan kassaansa. Varastot on täynnä tukkia ja on tarkoitus jarruttaa ostoja, onneksi on muitakin ostajia.
Mhy on niin tarpeellinen organisaatio, että maksaisin jäsenmaksun, vaikka en koskaan käyttäisi sen palveluja. Vähän samantyyppinen tapaus kuin Animalian jäsenmaksu tai kuukausilahjoitukset Unicefille. Heikomman puolella, ja estää osaltaan vähän tätä metsänomistajan viemistä ’kuin pässiä narussa’, muun muassa juuri katkontakysymyksissä.
Metsäliitto on todella aktiivinen tällä hetkellä Keski-Suomessa, paljon Mhy:n asiakkaita on siirtynyt heille, parin ison Mhy:n korjuupalvelulla ollu hiljaista, entiset parhaat ”ystävät” on nyt sanotaanko ei niin ystäviä.. Yhtiöt pyrkii nyt kaikin voimin ottamaan puunkorjuun itselleen pois muilta esim, Mhy:ltä.. Kehityksen on huomannut erityisesti tänä vuonna ja homma tuntuu vain kiihtyvän..
Puukin esitys on hyvin lähellä omaa esitystäni, mutta vien ajatuksen askeleen pidemmälle: rungon mittausta pitäisi hyödyntää puukaupan tilityksessä, eli ostajan pitäisi maksaa rungon dimensioiden ja laadun mukaan eikä katkonnan mukaan.
Onhan se niin että vaikka kuinka mitattaisiin preriis oikein niin tasapuolinen se ei koskaan ole. toisen metsässä on 20mm vuosi renkaat ja toisella 0,3 mm kummankin puun vuosituotto on puukuidun osalta lähes sama , 20mm vuosirenkaassa 90% vettä verrattuna 0,3mm vuosirenkaaseen.20mm vuosirenkaasta kun poistetaan vesi niin sen mukana poistuu kaikki hartsit, eikä puu kelpaa rakennustavaraksi mitenkään , kuituakin tehdessä koneet käy tyhjää kun sitä kuitua ei yksinkertaisesti ole. Kuinka voidaan ostaa kuutioita kun ja väitellä sen mittaustavasta kun lähtökohta on valittu väärin. Puukauppaa pitäisi tehdä kuivan kuituaineen painon mukaan johon lisätään ne kriteerit, lenkous, kierous vääryys käyryys, laoamiset ja vauriot , pois jäisi kartiokkuus ja katkonnat kun kiloja myydään.Ei ole metsänomistajan asia mitä ostaja ostamillaan puilla tekee. En voi uskoa että kauppa on näin summittaista kun se nyt on, kun menetelmät on mitata nesteen määrä puusta ihan vauhdissa. Ei ostajan markkinat saisi olla sentään näin mielivaltaisia. Nythän se tilanne että laitetaan puuviljelijät kasvattamaan vesipuita joiden kuljetuksen jonnekkin käsiteltäksi he vielä maksavat. Puu on arvotavaraa mutta hyvin aliarvostettu luonnon tuote , kysyntä nousisi huikeisiin lukemiin kun laatu tukkipuun hinta kymmen kertaistettaisiin. Kuluttajat huomaisivat että on jostain ainutlaatuisesta kysymys, kuten todellisuudessa on.
Ennen tehtiin ikkunankarmit tiheäsyisestä männyn sydänpuusta ja ikkunalistat hitaasti kasvaneesta alikasvoskuusesta . Ei lahonneet herkästi.
Puiden kuiva-ainetiheydet riippuu monesta eri asiasta. Puiden välisiä erojakin on myös samalla kasvupaikalla kasvavissa yksilöissä. Esim. männyllä tyvipuu on n. 20 % tiheämpää kuin latvapuu. Nuorpuu on höttöisempää kuin puun pintaanpäin mentäessä tietyyn rajaaan asti, jne.
Hyvin pieni vuosikasvu ei johda välttämättä suurempaan kuivatiheyteen. Pohjos-Lapin männyt on kevyttä tavaraa verrattuna Kainuun ja Pohjanmaan mäntyihin. Kuusikin on ihan pohjoisessa mäntyä tiheämpää vaikka toisin luulisi olevan. Toisaalta kova kasvu kyllä heikentää puun ominaisuuksia ja sopivuutta (ja myös kuivatiheyttä) johonkin käyttöön.
Männyn uuteainepitoisuus on suurinta siellä missä sydänpuun osuus on suurinta eli suunnilleen Keski-Suomen-Savon yläpuolella olevilla metsäalueilla. Mm. kasvupaikkatyyppi vaikuttaa myös sydänpuuosuuden määrään. Uuteaineet on arvokkaita tuomaan lisäarvoa puulle jatkojalostuksessa pelkän sellun keiton lisäksi. Kuusen pihkakin on varsin arvokasta 10 ml tuubiin tungettuna vaseliinin kanssa; taitaa maksaa yli 10 € /kpl.
Metsäliiton korjuujälki Keskisuomessa on ollut parasta miesmuistiin. Tosin voi olla kaikilla firmoilla sama tavoite, eli asiakastyytyväisyys pitkässä juoksussa ja luottamukselliset kumppanuudet yritysmäisten puuntuottajien kanssa. Ei ole ollu myöskään moitetta Upm:n hakkuujäljestä tai sahojen tekemistä avohakkuista. Eihän tuo Storan 18 cm minimi tukin latvaläpimitta mikään hyvä muutos ole, mutta jos kilpailevat sitävastoin kuidun hinnassa, niin uusiakin asiakkaita tulee. Leimikkojen tarjousten hintavertailu alkaa olemaan mielenkiintoista, kun leimikosta saatavat tavara kertymät ja yksikköhinnat poikkeavat huomattavasti. Vielä kun ylä- tai alaharvennusta tehdään miten milloinkin.
Minä näen siis tun läpimittamuutoksen seurauksena firman tehtaiden puuntarpeesta. Jotenkin siihen on sopeuduttava. Tässä ainakin kerrotaan myyjille rehellisesti miten puu apteerataan. Tekijälle ja firmalle mukavaa, kun ei tarvitse yrittää alentaa tukkiprosenttia joillain tempuilla. Kuten tiedetään rehellinen voittaa kuitenkin lopulta. Puunmyyjäkin tietää ainakin Enskan tilanteen.
Mutta myyjä voi sanoa Enskan ostajalle, että ei tarvitse enää olla yhteydessä. Olen sanonut tuon jo yli 10v sitten, kun hintatarjoukset olivat aivan naurettavua.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.