Yhtiö nostaa Itä-Suomessa tukkine latvaläpimitan 18cm, eli siirtää rahaa metsänimistajilta omaan kassaansa. Varastot on täynnä tukkia ja on tarkoitus jarruttaa ostoja, onneksi on muitakin ostajia.
…mikä olisi sahojen kannalta…kyselin. Ja puolestani vastaan. Jos kisa sahauksen vientimarkkinoilla todella vaatii mo:n uhrautumisen julistamalla vain lmp nostamisen, olisi korrektia jonkinlainen kädenojennus myös vastineeksi. Mikä se olisi? Lyhyiden tukkimittojen käyttöön ottoko? Lenkoushuojennus 1cm/m > 2cm/m ? …
Meillä on juurikin yksi oikeustapaus UPM:vastaan. Nämä katkonnat olisi helppo tutkia, jopa yhtiöiden omasta toimesta ja tehdä niiden tuloksista julkiset, joilla selvitetään vuosittain esim. sata katkontaa. Tarkastukset tekisi puolueeton taho. Katkonnoista päättää kuitenkin aina motokuski joka on urakoitsijan palveluksessa. Oikeudessa jokaisesta metsäkaupasta löytyy näyttö suuntaan jos toiseenkin, miten katkonta on tehty. Esim. oksien paksuutta ei kukaan mittaa katkonnan yhteydessä, vaan päätökset tehdään silmämääräisesti, samoin lenkoudesta. Puiden laadunarviointi ei ole 100% tarkkaa ja metsänomistaja keskimäärin motohakkuussa voittaa aina, raakkeja löytyy kun tukit sahalla tarkastetaan laserilla, myöskin motomitta antaa puuta todellista määrää enemmän lähes aina.
”..Puiden laadunarviointi ei ole 100% tarkkaa…” ”..oksien paksuutta ei kukaan mittaa katkonnan yhteydessä, vaan päätökset tehdään silmämääräisesti, samoin lenkoudesta…”
Näinhän se on. Työn ja ratkaisut tekee ihminen olosuhteissa, jossa ei kaikistellen voi vaatia täydellisyyttä. Ammattilaiset ,-jos työtä ei pilata liialla kiireellä-, tekevät sitä sen 4% toleranssilla ,sallitulla
Tässä oikeudessa olevassa tapauksessa korjattiin 1600 kiintoa puuta, osa peltojen keskellä olevista metsäsaarekkeista. Jokainen, joka sellaisesta on esim. mäntytukkia myynyt tietää, että tukkisaanto on erittäin huono. Puut ovat saaneet liikaa valoa, löytyy paksuja oksia, joiden takia menevät kuiduksi, jos motokuski tekee katkonnan ohjeiden mukaan.
Eikö oksien määrää ole sertifioitu lainkaan kun näkee silmänkantamatomia mustaoksaisia aavemetsiä. Oksat alkavat maasta ja niitä on niin paljon kuin mahtuu. Mihin noita puita voi käyttää, niistä tulee mustaa paperia jossa pitää käyttää valkoista mustetta. Kokemuksesta tiedän että naula ei tuon reijän kohdalla ainakaan pidä mitään.
Jos ostaja saisi täysin vapaan katkonnan, olisiko se niin arvokas asia, että yhtiön kannattaisi maksaa koko tukkiosuudesta tukin hinta? Sahauksen kannattavuus lienee osakkeiden omistajien kannalta liian alhainen. Toinen vaihtoehto on vaan tyytyä muutoksiin ja ostaa metsäyhtiön osakkeita. ?
Kiinnostaisi tehdä koe hyvin tasaisessa tukkimetsässä. Antaisi yhtiön tehdä hehtaarin ja itse tekisi toisen ja vertailisi katkontaa ja tukkiprosenttia. Kaikki puut voisi vielä noin pienellä alalla mitata ennakkoon pystyyn. Siinä saisi tarkastella tuloksia.
Jos tehtäisiin oikeudenmukaisesti sitten tarkka peli, ennakkoon pystyyn mitattuna se olisi myös mitattava ja apteerattava pystyyn! Kuten tiedämme, tukin minimimitan tai paksuusmittaluokan ollessa mitä pitää, se ei saa olla milliäkään alle. Sitten kun tähän ”kisaan” otetaan tottakai työn kuluttama aika, mikä onkaan tulos kuutiota ja vaikkapa 1000 kuutiota kohti?
Moto tekee laskutoimitukset ja apteerauksen erehtymättömästi muutamassa sekunnissa…
Motoon olis helppo asentaa ohjelma joka mittaisi puiden tukkiosuuden käyttöpuun runkotilavuudesta /hakatut puut ja sitä verrata tot. tukki%:iin. Laatupoikeamat erilleen , ja siinä olisi mittari mutta liian helppo seurattava myyjän puolelta, siksi ei luultavasti tule koskaan yleiseen käyttöön.
Mitattu tukkiosuuskin muuttuu tietysti entistä pienemmäksi, kun min. latvalpm:aa suurennetaan.
Laskin yhden esimerkkileimikon (n. 1000 m³ kuusitukkia) jossa hakattu min.normitukki > 20/49 . Mittamuutos vaikutti siinä n. 6,9 % alentavasti kantohintatuloon, kun ”välitukista” sai 7 € vähemmän kuin ”järeästä tukista” .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.