Keskustelut Puukauppa Ensimmäistä kertaa myymässä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 45)
  • Ensimmäistä kertaa myymässä

    Terve,
    Olen metsänomistajana suhteellisen uusi. Nyt olisi talvikautena tarkoitus myydä puuta. Ja ihka ensimmäistä kertaa elämässä.

    Käytössäni on muutaman vuoden takainen metsäsuunnitelma. Sen perusteella tiedän, minne tulee uudistushakkuu, minne harvennus ja minne ylispuuhakkuu.

    Mietin, että kannattaako myynnissä käyttää metsänhoitoyhdistyksen palveluita? Puunmyyntisuunnitelman laatiminen maksaa siellä 60 euroa tuntia kohti.
    Kilpailuttaminen eri myyjien välillä käy metsänhoitoyhdistykseltä kätevästi, samoin katkonnan vertailu? Vai onko kysymyksessä rahastuspalvelu…?

    Vai voinko kilpailuttaa itse (menestyksellisesti) eri yhtiöt ja merkata leimikon lohkot itse maastoon, vai riittääkö metsäyhtiöille metsäsuunnitelman antaminen käyttöön? Täytyykö jokainen lohko merkata maastoon kuitunauhoin?

    Missä vaiheessa talvileimikot kannattaa kilpailuttaa? Onko nyt vielä liian aikaista vai jo liian myöhäistä? Talvileimikosta on kyse, sillä muuten maa ei kaikilta osin tule kantamaan ainakaan kuljetusta.

    Sanokaapa viisaimmat ja kokeneimmat metsäveikot ja -naiset: kannattaako turvautua metsänhoitoyhdistyksen palveluihin vai pärjääkö tavallinen kaduntallaaja suuria ostajia vastaan itse? Ettei vaan käy sillä tavalla kuin joskus täältä foorumista on saanut lukea tai Metsälehden printtiversiosta.

    Käytössäni on myös Metsään.fi- palvelu, mutta yksityisille sahoille ei ole tuossa palvelussa mahdollista kytkeä katseluoikeutta ja se on tuon nettipalvelun yksi puute. Siellä on vain suurimmat toimijat ja jotkin yksittäiset metsäorganisaatiot. Sitä kautta ei ainakaan voi kaikkia puunostajia kilpailuttaa.
    Puumarkkinat.fi- sivusto taas on MHY:n monopoli, joten sitä ei toistaiseksi yksityinen puunmyyjä voi käyttää kilpailuttamiseen ellei sitten anna tehtävää MHY:lle.

    Kiitos etukäteen vastauksistanne.

  • Caballista

    En ole kokenyt metsäveikko, mutta en myöskään tarvitse yhdistystä puukauppaan. Näen yhdistyksen lisäarvon pienempänä kuin palvelusta maksetun summan. Puukauppa liian tärkeää ulkoistettavaksi. Ensimmäinen kauppa varmasti jännittää, se on ihan OK. Toinen menee sitten jo rutiinilla.

    Metsäyhtiöille on nykyään ”normaalia” saada leimikkotarjous sähköpostilla. Teet homman helpoksi kun laitat heille sähköpostiin kyselyn mallia:
    * Ensiharvennus kuvioille XXX, XXX, XXX yhteensä XX hehtaaria
    * Harvennus kuvioille CCC, CCC, CCC yhteensä CC hehtaaria
    * Uudistushakkuu kuvioille QQQ,QQQ,QQQ yhteensä QQ hehtaaria

    ja sitten metsäsuunnitelman oleelliset kohdat mukaan mistä näkyy miten paljon pitäisi tulla kuutioita ja kuviokartta mistä näkyy missä ne kuutiot ovat. Ostajat näkevät suoraan hehtaareista ja metsäsuunnitelmasta minkälaisesta ostoksesta on kyse.

    Voit myös laskea kuutiot valmiiksi auki – mallia ”Ensiharvennus KUK XXm3, KUT QQm3” taulukkolaskentaan. Ei ole pakko mutta helpottaa tarjousten vertailua.

    Pystykaupalla myydessä ostajat yleensä käyvät laittamassa nauhat maastoon – sinne sitten myyjä myös mukaan katsomaan yhdessä että rajat menevät siellä missä haluat. Pystykaupalla sinun suurin homma on tarjota leimikkoa, allekirjoittaa papereita ja ottaa rahoja vastaan.

    Aina on hyvä aika myydä – metsäyhtiöt kertovat sitten hinnalla haluavatko ostaa. Tekemällä itse kaupan tienaa helposti parempaa tuntipalkkaa kuin taimikonhoidossa, jos alat ulkoistamaan jotakin niin kannattaa aloittaa vaikka taimikonhoidosta.

    A.Jalkanen

    Puun ajankohtaisia hintoja valtakirjakaupoissa:

    http://www.mhy.fi/

    Metsänhoitoyhdistykset väittävät aikaansaavansa metsänomistajan kannalta paremman puukaupan kahdesta syystä:

    1) Puun hintataso on hieman korkeampi valtakirjakaupoissa, ja
    2) Katkontatiedon avulla löydetään paras ostaja, jolloin leimikon kokonaisarvo on suurin mahdollinen.

    Kummastakaan ei ole tutkimustietoon perustuvaa vahvaa näyttöä, koska sekä hinta- että katkonta-aineistot ovat mhy-ketjun omaisuutta. Viitteitä on kuitenkin siitä, että ainakin yksittäistapauksissa tarjousten vertailu omin päin voi olla vaikeaa, jos ei tiedä miten kukin ostajaehdokas aikoo leimikon katkoa.

    Tähän ongelmatiikkaan on jo ratkaisu olemassa, mutta ostajapuoli ei ole halunnut siihen tarttua (www.metsanomistaja.blogspot.fi).

    metsänvartija

    Riippuu ostajasta. On hyviä ja huonoja kokemuksia.

    Huonot on häipynyt.

    Suosittelen MHY.tä, kulut menee verotukseen.

    556

    Kiitos tähän astisista vastauksista!

    Entä jos puukaupat tekee itse ilman mhy:tä, jääkö kulku-urien ja varastopaikkojen suunnittelu metsänomistajalle vai ottavatko yhtiöt asian hoitaakseen?

    Aivan valtakirjakauppaa en ole ainakaan MHY:n kanssa ajatellut tehdä. On ehkä parempi pitää jonkinlaiset ohjakset käsissään, ettei käy kuin muutama kuukausi sitten Metsälehdessä raportoidusta rouvashenkilön antamasta valtuutuksesta MHY:n tehdä kauppa parhaimman tarjouksen tehneen kanssa (=UPM). Siinähän tuotto-odotus jäi murto-osaan MHY:n arvioimasta. Eli varoitus on tältä osin saatu ja noteerattu. MHY:n osallistuminen kauppaan ei välttämättä takaa onnistunutta tulosta.

    Metsuri motokuski

    Vertaisin puuyhtiöiden ostomiehiä autokauppiaisiin. Heidän tavoitteena on ostaa mahdollisimman edullisesti raaka-ainetta metsistä ja puhelahjat ovat sen mukaiset. Lippalakille ja murskekuormalle voi tulla helposti uskomaton hinta kun kaikki ynnätään. Jos sinulla ei ole yhtään puunmyyntikokemusta niin ilman muuta mhy:n tai jonkun muun luotettavan kuka ennenkin on myynyt neuvojaksi. Tämä neuvoja vielä sellainen joka on myynyt useammalle toimijalle ja erilaisia leimikoita.

    Valtakirjan antamista on ihan turha pelätä sillä mhy:n neuvoja kertoo sinulle jokaisen tarjouksen ja mitä tuloja / menoja se sinulle tuo. Loppujen lopuksi sinä itse teet kuitenkin päätöksen kenelle myyt vaikka valtakirjan annatkin.

    Mhy:n kuluista kannattaa ilman muuta keskustella jo etukäteen mutta muista se että monesti yhdistyksen kautta vältyt täydelliseltä kusetukselta ja siten saat kulusi helposti takaisin.

    Sellaista valtakirjaa että nimi alle ja unohda kauppa ei kenenkään pidä tehdä missään kaupoissa ei siis metsän myynnnissäkään.

    Puun takaa

    Onko kaikki kuviot pakko myydä talvikorjuuseen?
    Jos vain mahdollista, niin kaikki mahdolliset kuviot kesä- tai kelirikkokorjuuseen, jos siihen ei ole selvää estettä.
    Monesti talvi- ja kesäleimikoilla on hyvinkin iso hinnanero kesäleimikon hyväksi. Samoin kesäleimikoita ostetaan varmemmin kuin talvileimikoita.

    556

    Yksi avohakkuukuvio kestäisi kesähakkuunkin. Mutta kuljetus kuviolta pois voisikin olla jo ongelma.

    Lisäksi pidän kesähakkuita epäsuotavina juurikäävän voimakkaan leviämisen vuoksi. Urean ja harmaaorvakan käyttö toki vähentää riskiä, mutta ei läheskään kokonaan.

    Kesähakkuut ovat mukavia puunostajien kannalta, mutta ei puunmyyjien kannalta. Juurikääpä on vakava ongelma, mikä rajaa huomattavasti tulevaisuudessa kasvatettavan puuvalikoiman kirjoa. Sitä ei muutaman euron kuutiohinnan parannus kompensoi.

    Portimo

    Parhaat kauppani olen tehnyt Mhy:n palvelun kautta. Kuitupuusta osa meni kotimaiselle ostajalle ja osa Ruotsiin. Tukki meni tosi hyvään hintaan ja edullisesti katkottuna Suomalaisella sahalle.

    Toisaalta olen nähnyt pienehkön sahan tekemiä tosi hyviä tarjouksia. Silloin kuitupuuta ei ole jäänyt juuri nimeksikään.

    Näillä isoimmilla ostajilla tukin apteeraus on tosi kehno, mikä usein tipauttaa kokonaisuuden heikoksi.

    Portimo ei osaa neuvoa. Yhdenlainen leimikko kiinnostaaa yhtä ostajaa, toisesnlainen toista, joka näkyy hinnassa. Mitta- ja laatuvaatimukset vaikuttavat olennaisesti. Jos olet opiskellut metsäkauppaa, pystyt hoitamaan asian itse. Muista se, että yleensä hinnassa on vielä hieman tinkimisen varaa.

    Ammatti Raivooja

    Päätehakkuut myydään sahoille. Harvennuksiin kannattanee ennemminkin käyttää mhy:tä.

    556

    Hyviä neuvoja tullut! Kiitos kaikille!

    Lisää neuvoja kuunnellaan mieluusti.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 45)