› Keskustelut › Puukauppa › Ensiharvennus

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 68)
1 2 3 4 5 6 7

  • Ensiharvennus

    Lähetetty: 9.1.2023, 09:47

    Merkitty: 

    Ensiharvennuksen ongelmat ovat ajankohtainen aihe juuri nyt, vaikka ongelmia on ollut kiihtyvään tahtiin ainakin kymmenisen vuotta. Yhä useammin ensiharvennukset tehdään aivan liian voimakkaina. Samaa olen havainnut jo jopa joissakin toisissakin  harvennuksissa. Näin metsänomistajille koituu tappioita ja hiilinielukin ilmeisesti kärsii. Suurimmat syyt menettelyihin tunnetaan, mutta miksi asiaa ei saada oikaistuksi?

    Syinä harvemmin mainitaan metsäyhtiöiden puunhankintaorganisaatioiden miehityksen ohkaisuus ja sitä kautta hakkuiden valvonnan vähäisyys, joudutaan luottamaan usein alihankkijan osaamiseen ja vastuullisuuteen. Huonoa on ollut myös julkinen, lähinnä Metsäkeskuksen, valvonta. Resurssipula on kai sielläkin ja Metsälakikin on aika hampaaton tässä asiassa. Eipä sertifioinnitkaan näytä auttavan, Metsälain vastaisesti vaan hakataan.

    Yksittäisen metsänomistajan valvonta yhä useammin on vain jälkikäteen tapahtuvaa, koska asutaan kaukana, ellei käytetä esim. metsänhoitoyhdistystä apuna. Monesti hakkuuntekijä voi toimia aika itsenäisesti ja sellainen ei näköjään kertakaikkiaan nyt toimi. Kauppatapakin on kummallinen, ostaja valitsee tavarat eli puut ja mittaakin ne. Omalla kohdallani usko mittaustodistustenkin luotettavuuteen on sattuneista syistä kärsinyt.

     

    Tekijä
    Veksaaja
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • metsä-masa 10.1.2023, 15:53

    Ponsse Wisent on näppärää kokoluokkaa myös ensiharvennuksille. Kuormankantokyky 12000 kg, vetovoima 160 (kn),  paino 6- pyöräisenä 12700 ja 8- pyöräisenä 14100 kg ilman teloja.

    Vieläkö Ponsse  Gazellea valmistetaan ?, siinä kuorman kantokyky oli 10000 kg, vetovoimaa 130 (kn) ja painoa 11900 kg ilman teloja, täällä päin Gazellea en ole aikoihin tavannut !

    suorittava porras 10.1.2023, 16:59

    Gazelli oli kelvoton vehje pienten pyöriensä takia. Jatkuvasti sai olla hinaamassa ylös jorpakosta. Pahimmillaan kolme kertaa päivässä . Elg:iä ja Wisenttiä tilalle. Alkoi työt luistaa.

    PS. Kannattaa varautua tilanteeseen ,että edellä mainituissakin on yleensä kantavat telat alla ja leveyttä vähintäänkin riittävästi.

    Jätkä 10.1.2023, 17:05

    Kunhan terästen laatu kehittyy riittävästi, voidaan ajokoneetkin tehdä niin kapeauumaisiksi, että metriset renkaat pyörivät alle puolen metrin päässä toisistaan. Eli rakenne ei pakota tekemään yli kolmimetrisiä koneita.

    Aikoinaan Mini-Brunetin keksijä oli taivuttanut karikat niin, että koneen kallistuessa normaalimaastossa esim kannon ylityksissä niin paljoa, että olisi haironut laitapuihin kiinni.

    Niilläkin ajettiin monet Valmetit suohon, kun ihan oikeasti alettiin puita ajamaan. Päivätuotos tällä pienemmällä koneella oli yleensä parempi kuin Suomalaisella syväkyntäjällä.

     

     

     

     

     

     

     

    mehtäukko 10.1.2023, 17:32

    ”…renkaat pyörivät alle puolen metrin päässä toisistaan…”

    Joka ei pysyisi pystyssä missään, saati 10m:n nosturilla kuormata….  🙁

    Metsuri motokuski 10.1.2023, 17:38

    Eikös tässä bruunetissa ollut vielä nosturi kopin katolla. Ei kai huonompaa paikkaa ollut.  Nosturin jalka kun väsy repi kopin katon irti. Letkuvuodossa öljyt lorahti kopin katolle ja laseihin.  Olihan se erinomainen kone.

    mehtäukko 10.1.2023, 17:41

    Kyllä ja niitä oli kahta mallia.Pikku kirppu Intikka-tekniikalla, isompi 678  jo hydrostaatti.Mehtäukollakin oli aikoinaan sellainen jäljempi pyydys…

    Jalmari Kolu 10.1.2023, 18:56

    Tuttavani on metsuritaustainen koneyrittäjä. Sampo Rosenlew ja traktorin perään kärri&kuormain. Hakkaa ja ajaa itse. Vuositasolla jotain 7000-10000m3 muiden töiden lisäksi. Ikää jo 67 vuotta. Tulee iso lovi kun lopettaa. Eikä varmasti kukaan jatka. Tuossakin on työ ja harrastus samassa. Mutta joka kylä tarviaisi tuollaisen metsäkonemiehen. Ei ole jäljessä moitteen sanaa.

    Jätkä 10.1.2023, 19:30

    Bruneteilla ajetaan vieläkin, silloin ehkä leivän päälle jää enemmän vuosittain kuin kaksi kertaa rasakaammilla koneilla ajellen.

    Nosturi on ollut katolla myös muilla merkeillä. Onhan se ihan sama, iretoaako nosturi katosta, vai nosturin jalka Valmetin rungosta. (Helposti näkyi irtoavan valmetistakin.

    On merkillistä, jos koneen kaatumiseen vaikuttaa se, kuinka kaukana sisäreunat ovat toisistaan, olen luullut, että ulkoreunat ratkaisevat sen, kuinka vakaa kone on kallistellessaan.

    Se, että ei osata käyttää haamu-uraa hakkuussa, on joillekkin kone Hemmoille ammatinvaihdon paikka. Kunnolla haamutettu palsta voidaan helposti ja tehokkaasti ajaa ”silakkapuntareilla” varustetuilla maataloustraktoreilla parinkymmenen kiinnon kuormin, jos halutaan.

    mehtäukko 11.1.2023, 06:07

    Kolmenkymmenen kiinnon kuorma olisiko uskottavampi… ?  🙂

    Tomperi 11.1.2023, 09:15

    Hevonen jaksaa vetää esimerkiksi reellä pari kertaa oman painonsa helpossa maastossa ja lyhyen matkan, minä väitän, jos metsätraktori suunniteltaistiin vetämään kuormaa reellä niin se pystyisi vetämään ainakin kaksinkertaisen kuorman verrattuna omaan painooonsa tai enemmän mutta kun noita lumikelejä on niin harvoin.  Voin olla väärässäkin.  Tai että pystyisi vetämään niin suuren kuorman jäälle että aina uppoisi vaikka pinta paineet ois murto osa pilikkäjän pintapaineeseen verattuna….

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 68)
1 2 3 4 5 6 7