› Keskustelut › Puukauppa › Ensiharvennus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 68)
1 2 3 4 5 6 7

  • Ensiharvennus

    Sent on: 9.1.2023, 09:47

    Merkitty: 

    Ensiharvennuksen ongelmat ovat ajankohtainen aihe juuri nyt, vaikka ongelmia on ollut kiihtyvään tahtiin ainakin kymmenisen vuotta. Yhä useammin ensiharvennukset tehdään aivan liian voimakkaina. Samaa olen havainnut jo jopa joissakin toisissakin  harvennuksissa. Näin metsänomistajille koituu tappioita ja hiilinielukin ilmeisesti kärsii. Suurimmat syyt menettelyihin tunnetaan, mutta miksi asiaa ei saada oikaistuksi?

    Syinä harvemmin mainitaan metsäyhtiöiden puunhankintaorganisaatioiden miehityksen ohkaisuus ja sitä kautta hakkuiden valvonnan vähäisyys, joudutaan luottamaan usein alihankkijan osaamiseen ja vastuullisuuteen. Huonoa on ollut myös julkinen, lähinnä Metsäkeskuksen, valvonta. Resurssipula on kai sielläkin ja Metsälakikin on aika hampaaton tässä asiassa. Eipä sertifioinnitkaan näytä auttavan, Metsälain vastaisesti vaan hakataan.

    Yksittäisen metsänomistajan valvonta yhä useammin on vain jälkikäteen tapahtuvaa, koska asutaan kaukana, ellei käytetä esim. metsänhoitoyhdistystä apuna. Monesti hakkuuntekijä voi toimia aika itsenäisesti ja sellainen ei näköjään kertakaikkiaan nyt toimi. Kauppatapakin on kummallinen, ostaja valitsee tavarat eli puut ja mittaakin ne. Omalla kohdallani usko mittaustodistustenkin luotettavuuteen on sattuneista syistä kärsinyt.

     

    Tekijä
    Veksaaja
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • metsä-masa 10.1.2023, 10:39

    Jos kuiduilla mäk,kuk ja kok on sama järeysluokka, silloin ei pihkapuilla ole käytännössä eroa ollenkaan, koivukuitu voi poiketa pihkapuista jos kok hakataan esim. määrämitta 3:na ja muu kuitu vapaallakatkonnalla 2,7. 5, m

    Aiheen aloittajaa on kohdeltu puunostajan taholta reilusti, kun aptiin kuulumatton puulaji on maksettu lisänä leimikon puumäärään. Kyseinen kömmähdys on sattunut puunostajan toimesta, eli ei huomattu oston aikaan, että leimikko sisältää puutuvan puulajin.

    Puulajin näppäilyvirhekin voi sattua tahattomasti, jos kuljettaja siirtyy koneelta toiselle, jossa puulaji näppäinet on eri järjestyksessä, mutta sen puuttuvankin rungon tilavuus löytyy kokonaislistalta.

    Tomperi 10.1.2023, 10:43

    Sä voit nähdä vaikka kuinka hyvin mutta todistappa se.

    Aikoinaan kun oli pystymitta käytössä, korjuun jälkeen metsutri kävivät kantoja lyhentelemässä.  Tänä päivänä puolimetrinen kantoviidakko näkyy maantien varressa, en tidä kenen mailla se on, ei se häiritse kenenkään silmää, onhan se melkoista metsätyön markkinointia sanon.

     

    Arvoisa mehtäukko, voitko kertoa koska ja missä on todistettu se että katkonnan virheellisyys tukkipuu siirtymän osalta olisi todistettu puiden kasvattajien osalta hakkuun jälkeen?  Eikö se ole niin että ostajalla on oikeus hakata puut joiden omistusoikeus on jo hakkauttajalla….?

    Enkä mie oikein tiedä miten luotettavia systeemejä olivat varastolla mittaamiset…

    Tuon siirtymän ja todennäköisyyden myönsi minulle metsäasiantuntija.

     

     

     

    Tomperi 10.1.2023, 10:47

    Kyllähän monet asiat esim valvonnassa ja mittauksissa pitäisi MHY:n otantamenetelmillä valvoa ihan oman toiminnan kehittämiseksi ja luotettavuuden arssinoimiseksi tehdä vaikkei yhtään tilausta tulisikaan, vaikkapa mittaukset arviointi palvelut osatamalla ulkopuolisilta tahoilta. Myös muussakin toiminnassa.

     

    A.Jalkanen 10.1.2023, 10:58

    Juuri näin Tomperi!

    Metsuri motokuski 10.1.2023, 11:27

    Tomperi ja Anneli.  Kannattaisi ihan oikeasti tutustua nykyajan puukauppaan ja korjuuseen niin ei tarvii esittää aloitteita jotka ovat jo olemassa. Monet yritykset tekevät juuri esittämiänne toimia niin mhy:lle kuin yrittäjille. Nykyään vaaditaan tietty määrä ulkopuolisten tekemiä tarkistusmittauksia vuodessa.

    mehtäukko 10.1.2023, 11:42

    ”Todistettu”. Tästä on oikeusjuttujakin.

    Ostajalla on oikeus hakata kauppakirjan mukaisesti. Kun puut ovat kourakasoissa leimikolla, kyllä siinä kyseenalaistettaessa katkonta, nähdään onko katkonta ollut oikein matriisin mitat huomioiden.

    Puuki 10.1.2023, 11:55

    Kuitupuun hinnat jäi 80-luvulle. Sen korjaaminen takasin nykyaikaan auttaa paljon muihinkin asioihin.            Parempi hinta hoidetuille ensiharvennuksille olisi jo  alku.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Nostokoukku 10.1.2023, 11:56

    Niistä kantoviidakoista. Keskisessä Suomessa on ollut huippu lumisia talvia nyt kolme peräkkäin, tästä saattaa tulla neljäs. Lunta on ollut paikoin yli metri. Varsinkin vanhojen metsäteiden varsilla, missä runkoa tehdessä kiviä lykättiin metsään erikokoisiksi raunioiksi, tahtoo tulla pitkiä kantoja, samoin luonnostaan kivisellä mailla. Metriseen kerrostuneeseen hankeen kun kouran humautat kannosta tahtoo tulla pitkiä. Aikoinaan, kun metsurina olin vastaavia hakkaamassa, järeissä männikössä saattoi joutua lapioimaan enemmän lumikuutioita päivässä kuin syntyi valmiita puukuutioita. Vanhanajan metsiä kun joutui kiertämällä kaatosahaamaan. Eihän se herkkua ollut, mutta jos pitkiä kantoja jäi siitä tuli pomolta palautetta läheltä ja kovaa. Nyt pitäisi olla melkoinen armeija lumenluojia moton edellä, että kaikista kannoista saataisiin lyhyitä. Ei kai sekään ole realismia, että motoyrittäjältä vaaditaan kivikossa joka toisen rungon jälkeen ketjun tai laipan vaihtoa lyhyempien kantojen saamiseksi. Pitkiä kantoja tulee, lumitilanteesta riippuen. Mutta ovat mahdottoman hyviä kohteita klapinkerääjälle.

    Metsuri motokuski 10.1.2023, 12:13

    Mulla on nostokoukku tuohon yksi muisto entiseltä ajalta. Oli yksi ensiharvennus joka oli ennakkoraivattu. Risua oli ihan helvetisti maassa. Sellainen 60 cm. Metsuri oli kulkenut  juuri edellä ja risut eivät olleet painuneet yhtään. Maapohja oli tosi kivinen ja ketjuja kului kun kouran puoti sinne risumattoon.  Reilu kymmenkunta ketjua olin vaihtanut kun alkoi todella v…..ttaa ja ketjut loppumaan. Aloin nostamaan kouraa lähelle risupatja ja siitä puu poikki. Vuoden päästä metsänomistaja tuli sanomaan eräässä toisessa kohteessa että olishan ne kannot voinut olla lyhyempiäkin. Oli tullut kuulemma hyvin hellapuita. Kerroin tilanteen ja hymyssä suin sekin tilanne selvitettiin.

    A.Jalkanen 10.1.2023, 12:18

    Tiesin kyllä että omavalvontaa tehdään. Jotenkin tuntuu että se ei kuitenkaan vaikuta toimintaan kun huonoa jälkeä syntyy. Esimerkiksi PEFC:hen pitäisi muodostua poikkeamia mikäli korjuun jälki on heikkoa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 68)
1 2 3 4 5 6 7