Joo. Kyllä niitä virheitä voi aptissakin olla. Silloin vain yhteyttä ostajaan niin kyllä se siitä korjaantuu. Periaatteessa pitää aina leimikko hakata todellisen puumäärän mukaisesti.  Tavaralajisiirtymät tehdään sitten jälkeenpäin. Kukaanhan ei tiedä mitä edessä tulee ja kuinka paljon kutakin tavaralajia kertyy loppujen lopuksi.

Luotan motojen mittausjärjestelmiin. Puiden varsinainen varastaminen vaatisi jo järjestelmällistä yhteistyötä ostofirman ja motomiehen välillä. Aina on kuitenkin vaara, että kannot käydäänkin laskemassa, eli riski on saavutettavaan hyötyyn nähden liian korkea. Kuten suorittava edellä selvitti, muutamien puiden takia ei välttämättä muutosprosessia lähdetä käynnistämään. Sen verran kiinnostukseni kuitenkin heräsi, että onko eri puulajeista tehtävien kuitujen ja tukkien tekotaksoissa eroja? Voisiko ainakin teoriassa motomies tienata hieman enemmän puimalla ns. väärää puulajia?

Onko siis tekotaksat männyille, kuusille ja koivuille aina samat?

Anteeksi, jos kysymykseni ei ollut aloituksen aiheeseen sopiva. Kaipaisin toki hieman perusteluja, miksi se ei ollut.

Taitaa olla suurin ongelma päätehakkuu metsissä ja mmyöhemmissä harvennuksissa se, että tukkipuun siirtymää kuitupuuksia saattaa tapahtua ja paljon.  Ei mhy halua eikä ehdi valvoa, esimerkiksi eräs kesähakkuun jonka tiedän, moto tuli seuraavan päivänä oli jo lähikuljetus jo käynnissä, metsänhoitoyhdistys ei ollut tietoinen suunnittelemansa korjuun aloittamisesta….  Sellaista tirehtööriä ei olekaan jjoka pystyy kasassa olevat puut arssinoimaan siten että voi osittaa tukkipuun kuituun siirtymän hakkuun jälkeen vertaamalla kauppasopimukseen.  Ainut tapa olisi otantaan perustuva ennakkoon tapahtuva mittaus pystypuista, se on tosin täysin tarpeetonta koska erilaisia mittaustapoja ei voi verrata toisiinsa. Näinhän siitä puhuttiin  pystymitan aikoihin kun joidenkin mielestä pinomitan tulos olisi ollut parempi kuin pystymitatun… tiijjä häntä