Keskustelut Metsänhoito Ensiharvennus metsurityönä ja ajo pienajokoneella

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 105)
  • Ensiharvennus metsurityönä ja ajo pienajokoneella

    Onko kokemuksia, tilausta ja tekijöitä ?

    Eli olen pohtinut tuota ensiharvennusta sahalla ja ajokoneena 2-2,5m raideleveydeltä oleva kone. Esim. Logbullet,Allstor,Kinetic. Olisiko kuinka 2. harvennuksessa tukkia enemmän ?

    Suht’tasaisella pohjalla, ravinteikkailla pohjilla, metsänomistaja tuntee vetoa moiseen.

    Mielenkiinnosta asiaan nostin aiheen tänne. Kuinka sahaus ja ajokonetaksat – elääkö kuinka ? Entä kuinka paljon metsänomistaja haluaisi/kannattaisi maksaa korjuusta.

  • suorittava porras

    aegolius:

    En ymmärrä mitä tarkoittavat enskan ”reilut puuston järeytymisen huomioivat ajourat”.

    Tarkoittavat sitä , että ensiharvennuksessa on otettava huomioon myös ajouran varressa kasvavien puiden myöhempi järeytyminen ja ympärysmitan lisääntyminen seuraavaan käsittelykertaan /harvennus mennessä. Juuristo laajenee mielellään ajouran suuntaan ja juurenniskat kasvavat samassa suhteessa kohoten maan alta maan pinnalle. Jos kone mahtuu juuri ja juuri ajouralle ensiharvennusvaiheeessa , kakosharvennusta tehtäessä on jo ahdasta. Silloin juurenniskat ovat jo selvästi koholla ja vaurioituvat herkästi .  Tämän voi jokainen tahollaan käydä tarkistamassa vertaamalla eri-ikäisten puiden tyviä.

    Tuollaiset 3,5 metriset ajokoneet enskoissa ovat joko provosointia tai suoraa hölmöyttä.

    Ei mitään hölmöilyä eikä provoilua. Koneen varustukseen voi liittyä myös lisäpyöräpari , joka tarkoittaa kymppipyörää teloilla. Muutoin jatkettu teli on lisäksi yksi vaihtoehto ajokoneessa. Molemmilla parannetaan kantavuutta pehmeissä olosuhteissa , mutta tilaa liikkumiseen tarvitaan enemmän. Nykysuuntauksen mukaan sekä ajokoneet , että motot varustetaan metrinlevyisillä teloilla , jotka ovat päällä jatkuvasti. Näillä hoidetaan tilan hakkuut yhdellä kertaa . Talvikohdekin muuttuu monesti kesäkelpoiseksi näillä eväillä.

    PS. Telat oli Nokka-Jokerissakin , jolla pilasin yhden manuhakkuukuusikon liian kapeiden ajourien varsilla kasvaneiden kuusten juuret .  Lumet ehtivät sulaa alta ennen savotan päättymistä. Isäntä nuukaili ajourien leveyden  suhteen , jonka seurauksena lähes jokaiseen uran varren puun tyveen tuli vaurioita. Jos olisi hakattu kunnon urat ja puut ajettu oikealla ajokonella , lumetkaan eivät olisi ehtineet sulaa. Meitä pyydettiin puita ajamaan , kun kevät oli jo pitkällä. Kilometrin ajomatkalla ei niillä vermeillä saanut yhdessä päivässä ihmeitä aikaan. Vahinkoa siitäkin edestä.

    Jätkä

    Kuka käski tehdä Nokka Jokerille -kin liian kapeat ajourat. Kyllä silläkin on mukavampi ajella suoria nelimertisiä uria, joissa ei tarvitse aina – mennetullen ja palatessa kiivetä niiden kivien ja kantojen yli, kun hieman voi katsoa ajolinjoja.

    Toistan edelleen: puiden ei tarvitse olla ajouralla sen tiheämmässä kuin ajourien välissäkään. Mutta jos hakataan liian leveälle rohjolle kuusmetriset urat, niin enskassa on urien välit jätettävä hakkaamatta tyystin, että runkoluku jää oikeaksi.

    On lapsellista perustella, että kun ajouran reunapuut vahvistuu seuraavaan hakkuuseen mentäessä. Jos läpimitta lisääntyy kymmenen senttiä, niin ura ”kapenee” kymmenen senttiä.

    A.Jalkanen

    Eikö kakkosharvennuksen jälkeen metsikössä ole jo sen verran väljää, että varsinaisia ajouria ei enää tarvita, eli ei tarvitse mahtua siitä välistä missä enskan aikaan ajettiin?

    Jätkä

    Kyllä kunnon konemies tarvitsee kakkosharvennukseen jo vähintään kuusimetriset ajourat – ja suorat. Pitää vielä oransseilla muoviputkilla merkitä, ettei eksy. Se on semmoista, kun puut ovat kasvaneet niin hillittömästi, että ovat kakkosessa jo parikymmensenttisiä uran varressa ja pitää varautua siihenkin, että päätehakkuussa ne ovat taas kymmenen senttiä paksumpia. Siinä käy jo kuusimetrinen ajoura kapeaksi!!!!!

     

    aegolius

    Suorittavan selittely menee puhtaasti hölmön jatkoselittelyn lokeroon. Tekisi mieli kysyä kuinka leveät nuo Jokerille tehdyt urat olivat, kun tyvet oli rikottava? 2,80 m? Jätkä ja A.Jalkanen puhuvat asiaa.

    Näissä keskusteluissa haittaa huomattavasti valmis asenne ja se näkyy tässäkin erinomaisen hyvin. Jokainen maalaisjärjellä varustettu mo näkee tämän.

    Toistan. Korjuujäljen suosituksiin on mahdotonta päästä, jos ne eivät ole edes tavoitteena.

    aegolius

    Metsänomistajalle olisi todella arvokasta tiedostaa seudun ”suorittavat”. Heidät voi ottaa huoletta hommiin päätehakkuulle.

    Metsuri motokuski

    Mitä tuota asiaa jauhaa.  Myykää enskat ja e-puuleimikot erikseen ja vaatikaa sellaiset koneet kun haluatte. Jos ostajalle ei ole tarjota sopivaa kalustoa. Myykää sellaiselle jolla on.

    Jos samassa kaupassa myytte aukot ja väljennykset tulee kone tietenkin sen mukaan.  Ei tänä päivänä urakoitsijoilla ole heittää monenlaisia koneita eri harvennuksille vaan työt tehdään sellaisella kalustoa jolla pääosa urakoitsijan töistä tehdään.

    Tikkula

    Raivailin täs taannoin ostotilan istutuskuusikkoa. Äestetty ja istutettu n.90luvun puolessavälin. Tulee enskaan lähivuosina. Istutusrivien väli 2.5-3m rinteen suuntaisesti. Pakostakin ajourat pakko tehdä  samansuuntaisesti, niin kalteva rinne ,eli rivi välistä pois. Ei voi mitään ,ura tulee 5-6m. Se vielä puuttuisi että zambolla tehtäisiin haamu-urat välille.

    Rane

    ”Ei tänä päivänä urakoitsijoilla ole heittää monenlaisia koneita eri harvennuksille”

    Käsittääkseni Sampoja löytyy pääasiassa länsi-ja eteläsuomesta.Muualla valinnanvaraa ei juurikaan ole.

    Jätkä

    Tikkula. Haamu-ura on nimensä mukainen, siitä jää korkeintaan haamu. Istutusrivit siis rinteen suuntaisest” – Ei pystysuoraan alhaalta ylös! Mikä on ongelma?

    Hakkuukoneella mieluiten rinnettä ylös / alas. Ajokoneella samoin. Muitakin harvennusmotoja on, mm. Ponssella

    Tänä päivänä urakoitsija on Alueurakoitsija, jolla on käytännössä useita aliurakoitsijoita, joilla on monentyyppisiä koneita. On myös ritiläautont kaikilla, jolloin pienetkin savotat  ja savotan osat helposti ja nopeasti tehdään sopivalla kalustolla.

    Kyse on joko ammattitaidon puutteesta, taikka pelkästään asenteistra.

    Kouluesimerkki moisesta löytyy Harjavallasta: Siellä on tyyppi, johon on juurtuneet jossain vaiheessa omat käsityksensä, jotka kaikki ovat vastoin normeja. Järkipuhe ei auta – maksoi mitä maksoi. Ainoa onnistunut teko taisi olla hybridihaapojen viljelysopimus Metsäliiton kanssa, mutta näyttää siltä, että senkin hön on ryssimässä!

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 105)