Minulle ei ole mitään väliä sillä mikä on Komatsun, Ponssen jne leveys ja tarve. Ainoa asia mikä ratkaisee on ajouran leveys ja puiden sijainti, kun se Komatsu tai Ponsse poistuu palstalta. Jos nämä kaksi asiaa ovat enskassa yleisesti päin sitä itseään, eikä asialle voi jälkikäteen muuta kuin ”soo soo”, ei tarvitse ihmetellä miksi aihe kiinnostaa.

Minulle on ollut yllätys huomata kuinka moni metsänomistajakin(?) nykytilannetta kaikesta huolimatta puolustelee, selittelee ja vähättelee. Tilastot kertovat, että asiassa on hirmuisesti korjattavaa ja tutkimus kertoo, että tappio on merkittävä. Keskustelu siitä miten korjaus tehdään ei tällä palstalla juuri edes ala ja joka välissä pitkin ketjuja on sitä ongelman vähättelyä ja selittelyä.

Tätä aihetta on käsitelty jo ties kuinka monessa palstan ketjussa. Enkä ole edes montaa vuotta palstaa seurannut. Kiitos jälleen aloittajalle!

Ai tämä?

>Kun lähdetään siitä että keli-olosuhteet on oltava kohtuullisesti kohdillaan, eihän mitään moottoriteitä tarvita.

Asia siis korjattu, hienoa! En ollut tietoinen, että kaikki virheellisesti tehdyt harvennukset tehdään huonoissa keliolosuhteissa.

mehtäukko;”harvalukuiset isot kuormat kunnon teloilla kantaa paremmin kuin ralli pikku nyssäköillä.”

– Tuo on toki totta, mutta se ei estä sitä, että hakkuu voidaan silti tehdä ihan minkälaisella koneeella ja tekniikalla tahansa.

Surkuhupaisa savoyya oli Etelä-Pohjanmaalla, kun pikkukoneet ahersivat palsatalla, jossa oli kuvio n. 100 m leveä ja kilomeriä pitkä.  Palsta oli kohtisuorassa soratiehen nähden.

Hakkuukone hakkasi reunassa olevan rajan suuntaisesti olevaa vyöhykettä ja oli jo menossa komensadan metrin päässä. Ajokone tarpoi samaa jälkeä perässä ja kääntyi alkaen tehdä kuormaa.

Hakkuukone oli mennyt hyvin kahden metrin puuvälistä – ja niin meni myös ajokone, joka teloineen ramppasi juuret näkyviin ajelemalla alle kahden kiinnon kuormilla lukemattomia kertoja edestakaisin.

Minun mielestäni hakkuukone oli ihan Jees oikein käytettynä, mutta ajourat oli aivan päin p..settä, kuten myös ajokone. Ne ajo olisi tehty edes keskiraskaalle koneella ja urat oikein, olisi savotta ilmeiseti toteutunut siististi ja vaurioitta.

Sekin kannattaa muistaa, että korjuuolosuhteet ja leimikot vaihtelee laidasta laitaan.  Joskus on niin hyvin kantavat kelit,  että puun ajo onnistuu vaikka kuinka monesti samasta kohtaa ajamalla ja joskus maaperä ei kanna edes yhtä ajokertaa.   Eikä kapeammalle koneellekaan ole tarkoitus tehdä juuri koneen levyistä aukkoa metsään.  Eihän se toimi koskaan minkään kokoisen koneen kohdalla.

Esim. korjuu-uramenetelmä vähentää eh-harvennuksen aiheuttamaa jäävän puuston kasvun vähenemistä eikä ajokoneen (eikä motonkaan) tarvitse olla pieni muutaman tonnin painoinen pikkukone.