Keskustelut Metsänhoito Ensiharvennus kahdessa osassa?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
  • Ensiharvennus kahdessa osassa?

    Hei

    Suunnittelen ensiharvennusta omana työnä moottorisahalla ja mönkijällä kärryineen. Kun kyselin ostajia kuitupuille, paikalliset ostajat lupasivat ostaa vain koivukuidun. Mitä mieltä kokeneemmat metsänhoitajat ovat, onko järkevää tehdä ensiharvennus sillä tavalla kahdessa osassa, että ottaa nyt vain koivut (jos havupuille ei ole ostajaa) ja tehdä tai teettää myöhemmin ensiharvennus loppuun havupuiden osalta, kun niiden markkinatilanne on parempi? Otettavan puuston suhde tässä vaiheessa näyttäisi olevan koivu 80 ja mänty+kuusi 20 prosenttia, eli tämä ”ensimmäinen” harvennus antaisi jo kunnolla vauhtia jäävälle puustolle. En millään malttaisi olla tekemättä ensiharvennusta nyt itse, kun on tänä talvena luppoaikaa. =)

  • tamperelainen

    <>

    Valtra- miehet eivät lähde mielellään tuntemattoman hankintamiehen metsään mottitaksalla,vaan tuntitaksalla,siksi ajolinjat ja koko ajoverkosto mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi,Joskus kannattaa uhrata hyvä tukkipuunkin aihio,jos muuten tulee viheliäinen mutka.Hyvät kourakasat aluspuilla nopeuttaa ajon hitainta vaihetta(keräilyä).Itse maksoin viimeksi 70€/t(sis ALV)

    Tiku

    Niin teen parhaillaan sitä ennakkoraivausta, jolle on todella tarvetta. Se vain tulee mieleen, että meneekö työ hukkaan, jos hakkuita viivästyttää vielä pari vuotta? Metsänpohjahan pusikoituu todella nopeasti kun on tuoreita kantoja täynnä.

    jees h-valta

    Ei se mitään pusikoidu. Tarkennan vielä että kunhan ei vedä niin harvaksi että päivänvalo lisääntyy aivan älyttömästi. Todella pitää muistaa että ennakkoon raivaus ei tarkoita harvennusta vielä.

    Metsuri motokuski

    Juuri näin. Ennakkoraivaus ja siten parin vuoden päästä harvennus. Tee nyt ensiksi vaikka hehttaari manuhakkuuna raivauksen jälkeen niin näet mihinkä urakkaan olet menossa. Laske sitten mitä hehtaarilta saat tuloa kun puut ovat tienvarressa niin eiköhän homman järkevyys selviä.

    Kannattaa miettiä myös voisko kuviot hakata energiaksi ja ottaa sitä kautta kemerat jolloin mottimäärä kasvaa ja sitä mukaan tulot.

    raivuri

    Luulisin, että jos et aikaisemmin ole juurikaan metsätöitä tehnyt, niin ennakkoraivauksessakin on jo suuri urakka. Aloitat tekemällä sen, jolloin edellytykset konetyöhönkin tulee paremmiksi, saat itse hieman käsitystä ja yleiskuvaa metsästäsi ja omakin hakkuutyösi helpottuu.

    Jonkun verran olen harvennuksia tehnyt menetelmällä: hakkuu sahalla ja ajo veljen firman koneella. Se on melko rankkaa touhua ja aikaa kyllä kuluu alkuun. Niistä ajourista kannattaa aloitella niinkuin täällä on neuvottu.
    Nyt ostin (erittäin halvalla) veljen firman vanhan traktorimoton, jolla olen jo hieman pellonreunoja siivoillut ja kokeillut vähän ensiharvennustakin tehdä. Jo tuon koneen kanssa huomaa kuinka hidasta sahan kanssa on vaikka ei mikään kunnon moto olekaan.

    Sanoisin, että ei kannata tuo urakka muutakuin että ei tarvitse salilla käydä.

    Panu

    Minusta harvennus on vaikea tehdä ehdottamallasi tavalla. Ei ole kovin helppoa hahmottaa mitkä puut kaataa ja mitkä jättää jos mukana on vielä noita myöhemmin harvennettavia puita. Ainakin itselläni kävisi myös helposti niin, että ei olekaan enää myöhemmin aikaa harventaa niitä jätettyjä puulajeja.

    Itse olen aina ottanut riskin, että pienemmät puutavara-erät eivät mene kaupaksi ja harventanut kaiken. Pienet erät saattavat silloin jäädä itselle polttopuuksi mutta toistaiseksi näin ei ole käynyt. MHY voi myös auttaa niiden kauppaamisessa mutta silloin pitää kysyä kulut tarkkaan ettei mene tappion puolelle.

    pihkanaama

    Panun kanssa saama mieltä. Itsekin sahaisin aluetta kerralla harventaen. Paljon helpompi ei ammattilaisena mieltää, mitkä puut kaataa ja mitkä jättää. Noin isolla alueella pitäisi tehdä jälestäpäin keräilyerä harvennus, jossa puu sieltä, toinen täältä. Paljon ajoa suhteessa tavaramäärään.

    Tiku

    Nyt on jo päästä urakassa vauhtiin, joten kerronpa hieman väliaikatietoja. Kertauksena siis, että tein umpeen kasvaneella ensiharvennuskuviolla ensin reippaanpuoleisen ennakkoraivauksen loka-marraskuussa, minkä jälkeen aloitin ensiharvennuksen omana työnä.

    Aloitin moottorisahahommat todella hyvän sään aikaan, jolloin lunta oli Kainuun korvessa vain väriksi. Täällä annetun hyvän neuvon mukaisesti tein aluksi ajouria noin hehtaarin alalle, mikä oli viisasta, sillä tällä hetkellä lunta on tasan puoli metriä, eikä uusien urien tekeminen enää onnistu. Olen ajellut lumisateiden jälkeen ajourat läpi, minkä vuoksi kuviolla kiertelee nyt varsin mukava ja hyväkulkuinen reitistö.

    Olen ajanut kokemuksen keräämiseksi (sekä tyhjien ajojen minimoimiseksi) puut pois laitimmaisilta ajourilta mönkijällä ja reellä, mikä yhdistelmä toimii sillä varauksella, että veturin ja vaunun raideleveyksien olisi hyvä olla samat. Rinteessä – ja miksi ei muuallakin – sijaitsevien ajourien haaste on, että täydessä kuormassa oleva reki, joka ei istu tiukasti ajourissa, poikkeaa mielellään kovalta ajouralta pehmeään hankeen.

    Mutta summa summarum: ensiharvennus on toimistotöihin tottuneelle erinomaista vaihtelua. Fyysistä rasitusta tulee tarpeeksi, ja jälkeäkin syntyy. Oivallista sapattivuoden toimintaa. =)

    Tiku

    Toinen viesti vielä perään, eli pari kysymystä viisaammille. Paikallisten puunostajien mukaan näillä korkeuksilla ei ole ostettu enää 15 vuoteen koivutukkia, sillä laatu ei kuulemma riitä. Tiedä sitten, pitääkö paikkaansa. Mutta tämä on ollut mielessä kun olen pohtinut useammankin kerran, ottaako harvennuksessa selkeitä ylispuita vai jättääkö ne, jos siis on selkeä valintamahdollisuus. Nyt siis puhutaan vain koivuista. Mhy:n vinkki oli ottaa nämä pois, mikä kyllä muuttaa metsää heti nuoremman ja kevyemmän näköiseksi. Järeiden koivujen kaatamisen jälkeen tulee vain aina mietittyä, olisiko pitänytkin jättää pystyyn ja ottaa sen sijaan ympäriltä selvästi nuorempia?

    Toinen kysymys koskee kuusen kykyä toipua tilanteesta, jossa viereinen valtapuu koivu on varjostanut ja kiduttanut kuusen latvan aivan onnettoman näköiseksi. Jos päätän ottaa valtapuun pois, toipuuko kuusi, kun latva on kuitenkin ehjä, vain kituneen näköinen?

    Dolmari

    ”Paikallisten puunostajien mukaan näillä korkeuksilla ei ole ostettu enää 15 vuoteen koivutukkia, sillä laatu ei kuulemma riitä”.

    Tuliko tämä mielipide kenties sellunkeittäjiltä?
    Kannattaa selvittää mahdolliset koivutukin ostajat tarkkaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)