”Ei 200 m3 sivutöinä talvessa mönkijällä ensiharvennusta ja käsipelillä lastattuna mikään mahdoton ole.”
Ei ehkä AMMATTIMIEHELLE, mutta muille kova juttu.

Nii en tiedä minkälainen maasto on mutta jos kovin huono on niin joutuu joskus lapiolla heilumaan ja kiviä kääntelemään ja jos mönkijä vielä niin huolellista suunnittelua ja lumettomana aikana parasta. Sitten kun enempi lunta ni ei tarvii miettiä pääseekö jostain menemään, voi vaan kaadella. Isommilla traktorilla voi sitten enemmä suunnitella viivottimella.

Se 5 metrin ura näyttää alkuun lähes avohakkuulta, että eihän tänne jää mitään kasvamaan, mutta jos se into loppuu sen mönkijän kanssa ni sit saa varmasti ne puut pois. Joillekin saattaa tulla kiusaus tehdä kaposampi ura kun mahtuuhan se mönkijä mistä raosta tahansa. Sit pitää ottaa huomioon, että kiintokuutio painaa n. 900 kiloa et minkä verran mönkijä jaksaa hinata. 90 000 kg tavaraa pitäs niiku siirtää. Puut tuntuu sit kevät talvella paljon kevyemmiltä mut se ei johdu siitä, että puut olisi kuivempia keväällä vaan siitä, että lihakset on kasvanut.

Se lienee sama ajaako ne puut tarktoriyrittäjä tai ajokone. Jos maapohja upottaa niin se upottaa kaikilla koneilla. Ainostaan ajokoneeseen mahtuu kuormaa enemmän joten ajokertoja urille tulee vähemmän. Toisaalta maastokelpoisuus ajokoneella on ihan toista luokkaa joten hankalissa maastoissa ajokone on ylivertainen.

Tuskin trakotimiehillä ne mottihinnat ovat yhtään sen halvemmat päinvastoin . Hitaampaahan se toiminta traktorilla on ja jokainen haluaa saada itselleen kohtuullisen tuntiansion. Ajourien leveys varsinkin risteykset voi ajokoneelle tehdä pienemmät kun yhdistelmä ei oikaise juuri nimeksikään.

Se voi olla että kylältä traktorimiehen saa helpommin kuin ajokoneurakoitsijan joka on sopimustensa mukaisessa työssä.

Itse suosittelisin että unohdat ne metsurihakkuut noinkin isolta kuviolta. Riittää kun raivaat kuvion hyvin ja teet edellytykset hyvälle koneelliselle harventamiselle. Siinä on ihan tarpeeksi puuhaa yhdelle miehelle ja tuotto on varmasti parempi kuin manuhakkussa.

Näkemättä metsää tai sen puustotietoja heräsi pari ajatusta: Onko leimikolla ennakkoraivaustarvetta (”juurimetsää, ongenvapaa” jne.)? Jos on niin, aloittaisin tekemällä ravakan ennakkoraivauksen. Maastosta, puustosta ja tahdista riippuen tuollaisen alan raivaamiseen menee ehkä10 – 20 työpäivää.

Ravakalla raivauksella puusto voisi kasvaa ja lihoa vielä pari vuotta, jolloin ne suhdanteetkin olisivat ehkä paremmin kohdallaan. Ja on syytä huomata sekin, että 10 hehtaarin huolella ennakkoraivattu leimikko, jossa puusto on kerinnyt järeytyä on houkutteleva kohde myös puunostajalle. Ennakkoraivaushan ei millään tavoin estä aloittamasta omatoimista hakkuuta, jos intoa ja keliä riittää.