Rane on oikeilla jäljillä. Väliaikaisesti maaseutumme varmaan pääosin tyhjenee, mutta kohta taas täyttyy. Nyt oli uutisissa että pakolaisia tulee jälleen Eurooppaan koronatauon jälkeen suurempia määriä. Tästä vasta osa on ilmastopakolaisia. Venäjän ja Kanadan tulevaisuus näyttää siltä että harva-asutus muuttuu tiheäksi asutukseksi. Ei ehkä vielä meidän elinaikanamme, mutta jos ilmastonmuutoksen hillinnässä epäonnistutaan – kuten nyt vahvasti näyttää – keskileveysasteet tulevat muuttumaan elinkelvottomiksi ihmiselle.
Luken Juha-Pekka Hotanen kirjoittaa HS mielipiteessään, että ihan jokaiselle suolle ei tarvitse lähteä kaivinkoneella ja että ensisijaisia ennallistettavia olisivat heikosti puuta kasvavat suot. Hyvä.
Epäillä sopii. Miten täytät esim. Ilomantsin, pinta-ala yli 300000ha se on kymmenen tavallista pitäjää ja asukkaita vähän yli 4000. Pitäjä on niin harvaan asuttu, että sitä on vaikea käsittää. Ei pakolaiset muuta syrjäseuduille. Ei siellä ole mitään töitä.
Väestöennusteita on tehty 2040 luvulla asti ja väki vähenee ainakin 30% maaseudulta. Se vähenee jopa Oulun talousalueella.
Suomi pääasiassa ennallistuu, kehityksen muuttaminen on iso urakka.
Riippuu tietysti elinkeinorakenteesta ja etätyön mahdollisuuksista se missä ihmiset asuvat. Sadan vuoden päästä voi olla eri tsydeemit, esimerkiksi liikkuminen suurnopeusjunilla tai sähköisillä ilma-aluksilla paikasta toiseen. Nythän liikkuu jo bitit niin liuhakkaasti, että paikkasidonnaisuus työssä on vähentynyt.
Minulle työllä ei ole mitään merkitystä, mutta sillä on että kauppa ja terveyskeskus ovat kävelymatkan päässä. Lentokentälle ajaa puolessa tunnissa ja juna-asemalle muutamassa minuutissa. Markettiin kymmenessä minuutissa jne. Ei kiinnosta syrjäseudut.
Kenen nuppi kestää jatkuvia etätöitä. Kyllä tiimien pitää kokoontua viikoittain fyysisesti.
Aivan. Voi se mennä niinkin että harvaan asuttu maaseutu pysyy pääosin asumattomana ja siitä tulee suurpetojen valtakunta. Maaseutuväestö keskittyy pääasiassa kuntakeskuksiin, maatalousyrittäjiä ja muita maaseutuammateissa toimivia lukuun ottamatta. Niistä joilla työpaikka on luonto itsessään osa haluaa asua luonnon keskellä.
Anneli:Juu Kanada on tulevaisuuden vilja-aitta,ja Tanska on jälleen suurvaltio..
Tuosta suurnopeus Tampere-Helsinki junayhteydestä sen verta,vaikka joskus Hesarin keskustelu palstalla totesin ettei tarvitse olla huolissaan..,koska todennäköisin vaihtoehto on kuitenkin kolmannen raiteen rakentaminen olemassa olevien raiteiden viereen..,niin nyt kuitenkin näyttää tahtotila olevan,että hinnalla millä hyvänsä se tunnin rata pitäisi rakentaa uudelle ratalinjaukselle halkomaan metsiä ja peltoja..
Ennallistamiskohteiden valinta ja työn toteutus pitää tehdä huolella. Itsekseen ennallistuvat suot eivät ole ehkä se kaikkein kiireellisin työkohde. Kiire on sellaisilla luontotyypeillä, joissa on paljon uhanalaisia ja joiden pinta-ala on huvennut vähiin tai laatu on vakavasti heikentynyt.
Esimerkiksi lehdoissa, kedoilla ja paahdeympäristöissä tarvittaisiin kiireellisesti toimia ja näin autettaisiin jo lähes puolta (!) puustoisten elinympäristöjen uhanalaisista lajeista. Luonnostamme puuttuu myös pystyssä seisovaa lahopuuta ja palanutta puuta. Ennallistamistoimi voi siis olla esimerkiksi säästöpuuryhmän poltto tai valoisuutta lisäävä harvennushakkuu harjulla ja lisäksi kulotus.
Jokamiehen tee se itse -ennallistaminen ojitetulla suolla voidaan tehdä halvalla: kerätään suolta puut pois (vaikka polttopuuksi), mutta osa laitetaan ojiin kasoihin pohjapadoiksi. Puukasat parantavat tutkitusti valumaveden laatua.
Patojen lisäksi voidaan tehdä muita vesiensuojelurakenteita ja luontotekoja, mutta niihin tarvitaankin jo kaivinkonetta avuksi. Ojissa olisi oltava välillä kaivukatkoja ja kokoomaojan jälkeen kunnollinen pintavalutuskenttä. Ennallistamisen yhteydessä voidaan tehdä myös lintukosteikkoja ja muuttaa suoria ojia mutkitteleviksi puroiksi.
Suomessa oli hyvin vähän metsää 50-luvun alussa. Sotakorvaukset olivat vaatineet laajat avohakkuut. Kylien ympäristöissä metsiä oli käytetty laitumina ja puuta tarvittiin polttopuuksi. Ei ole mitään 50-luvun tasoa, jolle voitaisiin ennallistaa, sehän on pelkkää mielikuvitusta. Suomessa ei elä yhtään uhanalaista lajia metsissä, samoja lajeja löytyy kaikkialta havumetsävyöhykkeeltä. Hömötiaisia on yli 40 miljoonaa, vaikka ne ovat vähentyneet täällä, talitiaiset ovat lisääntyneet. Myös näädät ovat runsastuneet, ne syö paljon pikkulintuja.
Miten mehtäukko voisi pysäyttää syrjäseutujen autioitumisen, kun niistä on käytännössä aktiiviväestö muuttanut pois. Maakuntajako heikensi entisiä sairaanhoitopiirejä, jotka toimivat keinotekoisten maakuntarajojen yli.
Erikoissairaanhoitopiirit ovat suurinpiirtein samat kuin nykyiset sotealueet paitsi Uudellamaalla joka jaetaan 5 osaan turhaan. Edelleen toimitaan maakuntarajojen yli, viiden vastuualueen/yliopistosairaalan puitteissa. Myös kallis työterveyshuolto säilyy.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään