MT:ssa on hyvä artikkeli siitä ,miltä ennallistettu metsä näyttää reilun 30 vuoden kuluttua. Esimerkki on metsähallituksen ennallistamiskokeilusta . Ojitetulla hyväkasvuisella suolla ojat tukittiin ja läheiset vanhat kuusikot jätettiin oman onnensa nojaan. Näky on kuin hautausmaalla. Tätäkö ennallistajat oikeasti haluavat? Väittävät vielä ennallistetun alueen tuotoiksi 2000€/hehtaari. Eurot eivät valitettavasti näy millään muotoa sen kunnan tuloina , jonka alueella ennallistamista on jo tehty. Tuskin näkyy tulevaisuudessakaan. Ei näytä sumutuksella olevan mitään rajoja.
Ennallistetun suon historiakin on mielenkiintoinen. Alue on kasvanut vuosituhansia sitten metsää. Se on tuhoutunut metsäpalossa ja soistunut ajan myötä ,kun ei ole ollut riittävästi puita haihduttamassa maaperään kertyvää vettä. Sitten tuli ihminen ,joka ”ennallisti” alueen metsämaaksi kaivamalla käsipelillä ojat kuivattamaan suota ja maaperää. Homma onnistui hienosi ja hyvä metsä saatiin alulle. Nyt nämä ponnistelut halutaan hetken huumassa sananmukaisesti vesittää .
Kannattaa tutustua ennallistamiskokeilujen kohteena olleisiin alueisiin. Niiden vierestä löytyy yleensä verrokkikohde ,jota ei ole ennallistettu. Uskon vahvasi ,että monen ennallistajan mieli muuttuu ,kun pääsee näkemään , mikä on ennallistamisen tulos.
Asialla on myös taloudellinen puoli. Ennallistaminen maksaa pelkästään työkuluina miljardin suorien tulojen pudotessa vähintään saman mokoman. Heijastusvaikutukset eivät ole edes mukana näissä laskelmissa. Niistä kertyvä tappio voi on mittasuhteiltaan vielä suurempi.
Kuka kannattaa ennallistamista ,nostakoon kätensä ylös. Käden nostaminen merkitsee myös sitä ,että ottaa täyden taloudellisen vastuun toteutuksesta ja seurauksista. Minä en halua kuulua siihen joukkoon.
Näin. Nimenomaan puustoiset suot -luontotyypillä pitää olla selkeät perusteet miksi juuri siinä kohteessa ryhdytään ennallistamaan. Kunnostusojituskelpoisia jo nyt hyvin kasvavia tai ravinne-epätasapainosta kärsiviä (tuhkalla kasvuun elvytettäviä) ei pitäisi valita suorittavan kuvauksen mukaiseen ennallistamiseen. Turpeen kasvua saadaan elpymään mutta saatetaan joutua ’ojasta allikkoon’ eli elvyttää samalla myös metaanin päästöt. Sivutuotteena voi olla alussa kovat vesistöpäästöt.
Kaivurilla ennallistamisen sijaan kannattaisi soilla ennallistaa pääosin jatkuvapeitteisellä kasvatuksella. Sen mahdollisuuksista tarvitaan lisätietoa. Hesarin talousartikkelissa sanottiin jotenkin niin että tehokkaassa markkinataloudessa riskit on hinnoiteltu tuottotavoitteisiin. Tätä vertailua jatkuva/jaksollinen ei vielä pystytä oikein tekemään kun jatkuvapeitteisen riskeistä ja tuotoksesta ei ole tarpeeksi kokemusperäistä tietoa. Jos vaikka Metsähallitus kokeilisi meidän muiden puolesta. Riskeillä tarkoitan etupäässä uudistumisriskiä ja metsätuhoriskiä.
E-aloite saa kylmää kyytiä eduskunnassa. Onkohan tämä asetus ymmärretty meillä jotenkin väärin ja muissa maissa oikein kun, se ei vaikuta olevan ongelma kuin meille ja Ruotsille? Onko joku seurannut keskustelua muissa maissa? Minulla ei riitä kielitaito. No tilanne varmasti tarkentuu jatkoneuvottelujen yhteydessä sen suhteen mitä muut maat ajattelevat.
Kummallista päätöksentekoa tällainen: konkreettiset tavoitteet ja keinot eri maissa ja todelliset toteutuvat kustannukset ovat epäselvät. Komission maine oli aiemminkin kyseenalainen, mutta nyt se tipahti kaivon pohjalle eikä sieltä enää nouse.
Ennallistamisen idea on järkevä, mutta kun biodiversiteettistrategiaa toteutetaan jo tänä päivänä, niin pitäisi vain jatkaa työtä isomman budjetin kanssa. Jokainen maa määrittelee itse budjettinsa. Tavoitteiden seuranta on hyvä, mutta sitäkin tehdään jo kun Natura 2000 -luontotyypit on luokiteltu uhanalaisuuden suhteen.
Minun mielestäni ennallistamisasetus on turha. Ilmeisesti sen kanssa on nyt kuitenkin elettävä. Jos Britannia olisi jäsen varmaan nousisi haloo kun sanottaisiin että ennallistakaa nummet takaisin metsäksi.
Lieneekö Ranen savottakaveri tämä ”etelän hippi” Jarmo Pyykkö joka on Hesarin haastattelussa tänään. Ennallistamiseen tämä liittyy siten että nuo Inarin Nellimin metsät on rauhoitettu 2030 saakka, ja ne olisi nyt tilaisuus suojella hakkuilta lopullisesti. Tällaisiin hankkeisiin soisi verorahaa käytettävän.
Pitäisi avata myös nämä ennallistamiskustannukset, miten laskettu. Käsitykseni mukaN syötetty komissiolle paljolti täältä Suomesta, ympäristöministeriöstä. Laitettu mahdollisimman iso luku että saadaan paljon rahaa.
Ennallistamiseen pitäisi käyttää mahdollisimman paljon luomumenetelmää , ei kaivinkoneita. Vain muutama puu ojaan ja odotetaan. Siis sama menetelmä kuin pilaantuneita maita lunnostettaessa käytetty ”natural attenuation”. Myös kustannustehokas kun luonto hoitaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.