Vesien parantaminen onkin kova tavoite; SYKE:n mukaan sisävesistä on hyvässä trai erinomaisessa kunnossa 87%, vastaava luku virtavesissä 67. Tietokonemallintajat käyttävät sopivasti valitsemiansa parametreja ja kertovat isoin otsikoin esim. ”ojitusalueiden ravinnepäästöt aiemmin mitattua suuremmat” jne. Tätä tyystin moraalitonta ”mallintelua” hyödynnetään otsikoisden saamiseen ja otsikoita apurahojen saamiseen. Haisee todella pahalta, yksi esimerkki oli jatkuvan kasvatuksen tutkimus, jossa vertailulaskelman lähtökohtana oli mm. , että kuusen viljely antaa ensimmäiset harvennustulot 60 vuotta viljelyvuodesta ja toisaalta jatkuvan kasvatuksen alueella taimikonhoidon kulut ovat 0 euroa eli ei tarvita r-sahaa laisin. Joku …tanan roti tähän pitäisi saada. Matkustin junassa ja sattumoisin vastapäätäni istui Aalto -yliopiston professori, jolle em. asioita tuskailin veronmaksajana ja metsäammattimiehenä. Proffa yritti lohduttaa: ”Kyllä minä sinulle sopivasti parametrit valiten laadin mallin, jolla osoitan todekksi että keltaiset norsut oppivat tanssimaan ripaskaa kuussa”.
Iltalehti: ”Yhdysvallat on kehitysmaa jota eivät yhdet vaalit pelasta.” Ehkä ei vielä ole ns. kehittyvä maa (ainakaan rannikoilla) mutta kovaa vauhtia sitä on alettu ”ennallistaa” kohti 1950-lukua, EU-komission ihannevuosikymmentä.
Taviokuurna oikeilla jäljillä. Kyllä tiedelukutaitoa tarvittaisiin kipeästi lisää. Mallitukset ovat monesti musta laatikko, jonka lähtöoletusten ja mallien toiminnan vaikutuksia lopputuloksiin ei pysty ymmärtämään.
Itsekin olen esimerkiksi hämmentynyt siitä miten metsätuhot tai metsän uudistuminen eivät vaikuta jatkuvan kasvatuksen kannattavuuteen Tahvosen simulointitutkimuksessa. Tällainen tulos voidaan saada mallintamalla, mutta onko sellaisella mallilla käyttöarvoa käytännön metsätaloudessa?
Mitä merkitystä noiden pienten jokien vesien kirkkaudella on. Ei niistä enää kukaan viitsi luonnonkaloja kalastaa. Eikä istutetut kirjolohen kiinnosta pätkääkään. Ne tonkivat pohjamutaa ja maistuvat mudalta.
Höh Tolopainen etkö arvosta virtavesissä kutevia jalokaloja. Eikö niitä ole kiva olla olemassa vaikka ei tykkäisi kalastaa. Urheilukalastettu ylös nostettu ja ravinnoksi hyödynnetty villi lohi on kuitenkin elänyt luonnonmukaisemman elämän kuin tehookasvatettu Norjan lohi.
Erinomaisessa kunnossa olevista vesistöistä suurin osa näyttää sijaitsevan tunturi lapissa tai niin pohjoisessa että ojitus on kannattamatonta. Kun nuo vesistöt poistetaan tarkastelusta niin prosentit muuttuukin jo huonommaksi. Lisäksi erottuu Saimaan alue missä vesipinta-ala suuri maapinta-alaan nähden. Ja kun vielä ottaa huomioon että paikoin hyväksi luettu vesi on lähes saunavedeksi kelpaamatonta, niin kyllä vesitöissä työtä riittää. Roskakalaa pitäisi vain saada pois että ravinnekierto toppaa.
Taitaa tuo Pääkkönenkin harrastaa enemmän pyydä ja päästä menetelmää eli jonnijoutavaa kalojen rääkkäämistä. Kalastusmatkailulla/ urheilukalastuksella on tämän takia huono kaiku minun korvissani. Sillä ei pitäisi luonnon monimuotoisuusasioissa ratsastaa. Matkustelu ja kalliit välineet ( ml moottoriveet) kasvattavat ihmisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä melkoisesti , vaikka tavoite on juuri päinvastainen. Syötävän kalan saa pyydettyä luontoystävällisemmilläkin keinoilla.
Mallinnuksella voidaan saada melkein minkälaisia tuloksia halutaan. Kuinka? Rajaamalla tiettyjä asioita pois ja ottamalla mukaan vain tiettyjä vaikutuksia. Kuten esim Tahvonen. Mallinnusten tulisi olla läpinäkyviä ja kertoa avoimesti mitä on huomioitu ja mitä ei, eikä vetäytyä tieteen kaavun taa. Epävarmuudet tulee myös ilmaista selkeästi ja tilastollisesti. Itse olen niitä paljon tehnyt itsekin liittyen ympäristöterveyteen.
Suomessa laskettiin paljon järvien pintoja 1800-luvun lopussa. Olisi aika hienoa, jos silloiset veden korkeudet palautettaisiin. Nyt kun aletaan ennallistaa, tehdään se kunnolla.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.