Kummallisesti ennallistaminen on Suomessa käsitetty että se tapahtuu vain ja ainoastaan metsässä. Nyt pitää avata silmät ja alkaa ennallistaa tuottamattomia peltoja, niitä löytyy; kokeeksi joku järvi; yms. Kepu kunnat on sitten hyvin ennallistaneet vuokra-asuntojansa, purkamalla ne, se tietenkin pitää asuntojen vuokrat sekä asumistuen korkealla, samalla edesauttaa ettei kukaan mahdollisti muuta sinne vaikka suojatyön perässä.
Jos ennallistettavaa on 18-57% pinta-alastamme ja Suomen pinta-alastamme 72% metsää, niin epäilemättä tämä tulee koskemaan suurelta osin metsää. Vesistöjen kohdalla ei ole järkeä ennallistaa vesivoimaloita suuressa määrin, koska ne tuottavat uusiutuvaa energiaa.
Suomessa on suunnaton määrä maatalouden pilaamia järviä jotka nykyisin kasvavat pelkkää lummetta ja limaa.
Mitä järkeä on metsää ennallistaa jos lopputuloksena on metsä? Sille antaa pari sukupolvea aikaa luonnon itse ennallistaa, siitä tulee taloudellisesti ja ekologisesti hyvä.
Jos ennallistettavaa on 18-57% pinta-alastamme ja Suomen pinta-alastamme 72% metsää, niin epäilemättä tämä tulee koskemaan suurelta osin metsää.
Itävalta tyrmää 30 % suojeluvaatimukset.
Se siitä komission esityksestä.
Suomen maa-ja metsätalousministeri voisi härnätä vähän vihervasemmistoa ja sanoa saman.
”Idea siitä, että 30 prosenttia maapinta-alasta suojeltaisiin ei Itävallan maa- ja metsätalouden rakenteiden puitteissa ole mahdollista”, Totschnig tähdentää. ”Me suhtaudumme Suomen tapaan kriittisesti kaikkiin EU:n esityksiin, joilla se puuttuu kansallisen toimivallan piiriin kuuluvaan metsäpolitiikkaan”, Itävallan maa- ja metsätalousministeri Norbert Totschnig sanoo MT:n haastattelussa.Hän pitää luontokadon pysäyttämiseksi laadittuun biodiversiteettistrategiaan liittyviä komission esityksiä erityisen ongelmallisina.
”Laskelmissa ei ole mitään järkeä, koska ennallistamiskeinot ovat niin absurdeja. Komissio käyttää kyseenalaisia indikaattoreita. Niiden pohjalta asetetaan tavoitteita, joita on mahdoton toteuttaa ”, Höbarth moittii.
Meilläpäin metsien ennallistaminen on edennyt jo oikein hyvin. Yli sata hehtaaria aukkoa on tullut lyhyessä ajassa alle kolmen kilometrin matkalle saman tien varteen. Aletaan hyvää vauhtia lähestyä jo 50-luvun mottimääriä. Täällä ollaan nopeampia kuin EU:n päätöksenteko.
Jos haluaa tarkastella rehellisesti eri tarkoituksiin ojitettujen soiden turvetasetta ja ilmastovaikutuksia, pitää ottaa mukaan kaikki osiot eikä valita vain omaa näkemystä tukevia rusinoita pullasta. Yksi rusina: otetaan luonnontilaisilta soilta huomioon vain niiden hiilen sidonta mutta ei metaanin päästöjä.
Suotutkijoista esimerkiksi Paavo Ojanen on saanut tutkimuksissaan selville paljon lisätietoa erilaisten soiden päästöistä. Katsauksia näihin voi lukea esimerkiksi Suoseuran nettisivuilta.
Eräs suotutkija kiteytti ojitettujen suometsien turvetaseen minulle kerran näin: metsäojituksen jälkeen ensimmäisen puusukupolven aikana hajoava turve muuttuu puuksi ja vasta seuraava puusukupolvi on nettosidontaa. Tässä on tietenkin paljon vaihtelua soiden välillä; kunkin suon tase riippuu siitä kuinka suuri on puun kasvu verrattuna turvekerroksen päästöihin. Onnistuneesti metsäojitetut suot ovat koko maan tasolla kokonaisuudessaan hiilen nettositojia.
Metsäojitettu suo käy ojituksen jälkeen läpi sukkession: se muuttuu ojikosta muuttuman kautta turvekankaaksi. Jos ojitettu suometsä on turvekerrokseltaan ohut, päästöt ilmaan ja veteen vähenevät ajan myötä. Jos se on paksuturpeinen ja kasvualustaltaan rehevä, päästöt jatkuvat niin kauan kuin turvekerrosta riittää hajotettavaksi.
Maatalouden käytössä olevat turvemaat päästelevät kertaluokkaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin metsäojitetut suot. Yhdessä turvetuotannon kanssa ne muuttavat koko maan tasolla turvetaseen negatiiviseksi.
Kun puhutaan soiden kestävästä käytöstä tästä eteenpäin, on erittäin tärkeää tukea verovaroilla Metka-ohjelmassa suometsien hoidon suunnittelua. Vain alan parasta asiantuntemusta käyttäen voidaan tehdä oikein jatkokäytön valinta: jako ennallistettaviin, itsekseen ennallistumaan jätettäviin, jatkuvan kasvatuksen piiriin otettaviin ja jaksolliseen kasvatukseen sopiviin. Viimemainituille voidaan joutua tekemään kunnostusojitusta ja myös avohakkuu ellei metsä muuten uudistu.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.