YLE:n kysely oli siis väärässä (väitti että kolmannes pinta-alasta ennallistettava) ja Scientist mahdollisesti oikeassa. HS: ”Vuoteen 2030 mennessä olisi komission mukaan ennallistettava 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista. Tavoite kiristyy asteittain niin, että vuonna 2050 kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat alueet olisi ennallistettu.”
Tuttu taktiikka vähätellä tilannetta vetoamalla mahdollisesti kevyempiin vaihtoehtoihin, mutta ei poisteta pahinta mahdollisuutta:
Von der Leyen korostaa, että Suomessa on nostettu esille komission laskelmien korkein ääripää. Komission esityksessä Suomen kustannukset olisivat ylimmillään 930 miljoonaa euroa.
– Tarvitsemme vielä lisää tietoa. Esimerkiksi Suomen tapauksessa 60 prosentista metsien tilasta on olemassa tietoa, mutta 40 prosentista ei ole. Tämä vaikuttaa laskelmiimme. Voi valita pahimman, keskimmäisen tai parhaimman vaihtoehdon välillä. Vain pahimmassa laskelmassa päästään tähän kiisteltyyn summaan, von der Leyen selventää.
Jättääkö Ursula autossa turvavyön auki, kun voihan olla, ettei kolaria tapahdu?
Löysikö Scientist ennallistamisaloitteesta jotain mitä meidän pitäisi tietää – esimerkiksi mitä ihmettä vuosi 1952 tekee siellä. Jos ajatellaan että politiikka pitäisi perustua tietoon, niin melko varmasti voidaan sanoa että tieto vuodelta 2022 on varmempaa kuin tieto 70 vuoden takaisesta tilanteesta.
Vielä pari pikku juttua. 20 prosenttia pitäisi siis ennallistaa 2030 mennessä. Kustannukset eivät riipu luonnon tilasta vaan siitä mitä tehdään.
En tunne asetusta niin tarkkaan. Mutta tämä 30% tulee jo YKn tavoitteesta. 10 suojeltua ja 20% ennallistettua riittää.
Ihmettelen ettei Suomen kohdalla 40% metsien tilasta tunneta, vaikka meillä melko tarkkaan seuranta ilmakuvauksineen ja inventointeineen. Näyttää siltä että Suomi ja YM haluaa varmuuden vuoksi ennallistaminen tämän 40% myös.
Ympäristökomissaari Sinkevičiusin mukaan suomalaisten metsänomistajien ei tarvitse olla huolissaan, että uusi ennallistamislaki lisäisi heidän kustannuksiaan. Päinvastoin, hänen mukaansa ennallistaminen parantaa myös metsien tuottoja komission laskelmien perusteella.
Hänen mukaansa suomalaiset eivät joudu yksin kattamaan ennallistamisesta syntyviä kuluja. Niihin on mahdollista saada rahoitusta EU:lta. Nyt jo rahaa on haettavissa ”6–8 miljardia euroa esimerkiksi maatalous-, ympäristö-, ilmasto-, kalastus- ja vesistötuista”.
Ovatko keksineet rahakoneen vai mistä rahat EU:n jaettavaksi tulee ja paljonko siitä häviää matkalla suomalaisilta veronmaksajilta tukirahoina suomalaisille. Vakuutusyhtiöille maksetaan 2 euroa, jotta saa euron vahingonkorvauksina. Pystyyköhän EU parempaan.
Suomessa on maaseudulla harrastettu ennallistamista jo 60-luvulta alkaen. Paljon on taloja purettu tai lahonnut syrjäisenmistä paikoista, pajukko on vallannut vanhan pihapiirin. Seuraava jääkausi ennallistaa Suomen luonnon perusteellisesti, ei jää edes linnun istuinta.
Komissarovit väittävät että ennallistamislasku on ”paljon,paljon” pienempi.On vain ymmärretty väärin.Luken laskelmien mukaan taas kokoluokka on tuo ja Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho (Koneen Säätiö) taas on sitä mieltä että laskelma on alakanttiin.
Komissaarioiden lupaukset vuotuisista 10 miljardin tuloista eivät olleet ihan totuudenmukaisia,ehkä ihan fiksua etteivät menoista anna numeroita vaan haarukka on ”paljon,paljon.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään