Eipä ole tullut koskaan seuroissa käytyä, joten en tiedä mitä niissä puhutaan. Kaikkina aikoina on löytynyt niitä risupartaisia ”tiedemiehiä” jotka ovat maailmanloppua povanneet. Nykyisin sekin porukka tuoksuu yhä enemmän hajuvedelle, eikä heillä ole lainkaan partaa. Se on kyllä aivan varmaa, että ennemmin tulee Visakallon ja Tolopaisen loppu.
Ojitusalueiden vesistöjä kuormittava fosfori 500 tn ei suikaan ole ainoa fosforin kuormittava lähde.
Tässä linkissä paljastuu, että sellainenkin fosforin lähde kuin sisäinen kuormitus on olemassa, puhumattakaan siitä, että liukeneehan myös kivennäismailta ravinteita vesiin, joita nyt on moninkertaisesti ojitusaluiseiin nähden.
Fosforitason nousu johtui sisäisestä kuormituksesta liukeni kesän aikana pohjasta veteen. Varhaiskevään tilanne pysyi vuodesta toiseen lähes samana, mutta keski- ja loppukesään mennessä fosforitaso yleensä kolmin- tai nelinkertaistui.
Vesiensuojelun edistämiseksi ojitettujen soiden syvien turvekerrosten hajoamista pitäisi tutkijoiden mukaan kaikin keinoin torjua. Samalla pitäisi huolehtia kaliumin riittävyydestä puustolle ja muulle kasvillisuudelle, esimerkiksi tuhkalannoittamalla ojitettuja soita.
Lähetin Luken Niemiselle ihmettelyn, että miksi typen ilmasta tuleva laskeuma ei huoleta yhtään, sillä se on nousussa ja suurempi kuin ojitusalueiden päästö 2,6 kg/ha/v. Suomen maa- ja vesipinta-alalle 34 milj.ha tulee typpilaskeumasta 3 kg/ha/v yhteensä 102 000 tn/v, joka on lähes kymmenkertainen ojitusalueilta tulevaan typpeen nähden, josta suurin osa menee vesitöön myös. Tai sisävesille 3,1 milj.ha tulee typpilaskeumaa suoraan 3,1 milj.ha*3tn/ha= 9 000 tn eli lähes saman verran kuin ojitetuilta alueilta 13 000 tn.
Että liittyisikö tämä ulostulo Lukelta tähän ajankohtaiseen ennallistumiskeskusteluun niin, että Luke antaa poliittisen tukensa ojien tukkimiselle, ettei Luke olisikaan pelkästään tiedon tuottaja?
En ihan näe yhteyttä ojien tukkimiseen, kun tässä puhuttiin kaikkien metsänkasvatuksessa olevien turvemaiden päästöistä yleensä. Ennallistaminen ei ole pelkästään ojien tukkimista, vaan se voi olla vaikka jatkuvaa kasvatusta joka jo vähentää turpeen hajoamista ja päästöjä. Kuten Juha-Pekka Hotanen kirjoitti Hesarissa: ennallistamiseen ei aina tarvita kaivuria. Joka tapauksessa tieto turvemailta on tarpeellinen käytännön metsätaloudelle, kun ojitettuja metsämaita on meillä paljon. Laskeumalle ei voida tehdä juuri mitään muuta kuin huomioida se laskelmissa.
Se olisi mielenkiintoista tietää, miten erilaiset turvemaat vaikuttavat typpi- ja fosforitaseesen vesistöissä. Käykö luonnontilaisilla soilla ja karummilla itsekseen ennallistuvilla soilla se sama kuin kivennäismailla, että suo suodattaa sadeveden ja kuivalaskeuman typpeä kasvuunsa eli puhdistaa vettä?
Kun huomioidaan metsän tekemä sadeveden puhdistus, ravinnetaselaskelmat näyttävät paremmilta myös avohakkuiden osalta. Niillä puhutaan nettopäästöjen lyhytaikaisista nousuista avohakkuun takia, ja ne eivät ole tietääkseni suuria normaalin kokoisilla avohakkuilla.
Fosforin ja kaliumin riittävyys suhteessa typpeen on tärkeää metsien kasvulle, joten niistä on hyvä saada lisätietoa myös.
No yleensä tähdet elävät 10 miljardia vuotta ja sitten tulee tuho eli nyt on pallo elänyt 4.6 miljardia vuotta.Pietari kyllä sano,maa palaa lopussa,mutta ei kertonut aikaa
Typpilaskeumaa tulee mm. dieselpakokaasuista, poltosta energialaitoksista. Ensin typen oksideja, jotka hapettuvat nitraateiksi. Laskeuma ei ole aivan tasaista. Erityisen suurta se on isojen valtateiden lähellä mm. Saksan Alpeilla. Aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Oman metsäni läpi kulkee valtatie, joka ilmalannoittaa metsää.
Olavi Seppäsen kymmenosainen sarja on perusteellinen katsaus suojelupolitiikan vaiheisiin ja käännekohtiin. Seppänen käy läpi suomalaisen luonnonsuojelun historiaa. Tänään torstaina kuultava jakso on sarjan kiinnostavimpia. Siinä pohditaan esimerkiksi, eristääkö ihminen itsensä luonnosta. Käsittelyssä ovat myös säilyttämisen ja ennallistamisen väliset ristiriidat.
Sarjassa valotetaan myös, mistä maista ja kulttuureista vaikutteita ottamalla on syntynyt juuri suomalainen tapa suojella luontoa.
Ensi viikolla muistutetaan, millainen oli nykyisen vihervasemmiston edeltäjä. Aiemmin vasemmisto oli usein suojelun vastaisessa leirissä.
Luonnonsuojelun juuria ja rönsyjä, Radio 1 klo 12.10 ja Yle Areena.
NO2 -päästöjä tulee ojittamattomilta soilta n. 0,10 g/m2/v, reheviltä ojitetuilta n. 0,25, karuilta ojitetuilta n. 0,008 g/m2/ha/v. Metsittyneet turvekankaat on CH4 nieluja , soilla saranevat päästölähteitä n. 23 g/m2/ha/v. Muut avosuot ja sekatyypit päästöjä 15 g /m2/v.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään