Kyllä mutta typpilaskeumaa tulee kaikenlaisille soille samalla vauhdilla, eikös juu? Ojitettujen soiden väliset erot eivät siis johdu siitä – ainakin jos otetaan analyysissä valuma-alueen kokokin huomioon.
Luonnossamme ovat yleistymässä kookkaat, liikkumiskykyiset, monisukupolviset, ravinnonkäytöltään laaja-alaiset tai typensuosijakasveja syömään sopeutuneet perhoset. Ilman typpilaskeuman aiheuttama maaperän rehevöityminen on vaikuttanut voimakkaasti siihen, mitkä perhoslajit ovat runsastuneet tai vähentyneet viime vuosikymmeninä Suomessa.
Suomen ympäristökeskuksen johtaman kansainvälisen tutkimusryhmän kehittämä malli kokoaa yhteen tutkimustietoa kasvinsyöjähyönteisten kannanmuutoksiin vaikuttavista tekijöistä. Niitä ovat mm. hyönteislajin ravinnonkäytön laajuus, liikkumiskyky, vuosittainen sukupolvien määrä ja toukka-asteen ravintokasvien kasvupaikkavaatimukset suhteessa typen määrään maaperässä.
Mallin avulla voidaan ennustaa, mitkä hyönteislajit runsastuvat tai vähenevät. Ennusteita testattiin keräämällä lajiominaisuuksia ja kannanmuutoksia vuosina 1993–2012 koskevat tiedot yli 1 000:sta Pohjois-Euroopassa esiintyvästä perhoslajista. Perhosten kannanmuutoksia koskevat tiedot laskettiin Hyönteistietokannasta, johon suomalaiset hyönteisharrastajat tallentavat vuosittain havaintonsa.
Ilmastonmuutos kasvattaa maamme typpilaskeumaa
Ennusteiden mukaisesti havaittiin, että Suomessa voimakkaimmin ovat runsastuneet perhoslajit, joilla on useampi kuin yksi sukupolvi vuodessa, hyvä liikkumiskyky, laaja valikoima ravintokasveja ja ravintokasvit suosivat runsastyppistä maaperää. Maaperän typpipitoisuus vaikuttaa sekä kasvillisuuteen että kasviyksilöiden sisältämän typen määrään. Lopulta vaikutukset heijastuvat myös perhosten kannanmuutoksiin.
<div class=”content-picture-new-cent
Typensuosijakasveilla toukkana elävät perhoset ovat runsastuneet Suomessa viime vuosikymmeninä, esimerkkinä nokkosella elävät kuvan karttaperhonen ja neitoperhonen. Kuva Janne Heliölä.
Tutkimuksen perusteella voidaankin ymmärtää useita maamme hyönteislajistossa viime vuosina tapahtuneita muutoksia ilmaston lämpenemisen aiheuttamien muutosten ohella. Etelä- ja Keski-Suomessa ilmasta peräisin oleva typen laskeuma ylittää ns. kriittisen rajan, ja ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän entisestään maamme typpilaskeumaa.
Suomessa liikenne- ja teollisuusperäinen typpilaskeuma on eteläisessä Suomessa 3–4 kg/ha vuodessa, ja sen on ennustettu edelleen kasvavan. Ilmastonmuutos puolestaan lisää sateisuutta 20–60 prosenttia ja sen seurauksena ilman typen liukeneminen sadeveteen kiihtyy. Ilman kasvava hiilidioksidipitoisuus lisää yhteyttämistä, mikä kiihdyttää kasvukauden lämpösummakertymän ja kosteuden lisääntyessä kasvien kasvua. Lisäksi lämpötilan kohoaminen lyhentää lumipeitteisen ajanjakson pituutta, jolloin talvisateet huuhtovat ravinteita ja kiintoainesta vesistöihin ja kosteikkoihin. Olosuhteet ovat kaikin puolin otolliset rehevöitymiselle ja umpeenkasvulle.
…
metsäisillä luontotyypeillä, soilla, rannoilla ja kallioilla ei ole realistista estää tai edes pysäyttää rehevöitymiskehitystä tiettyjä luontotyyppikohteita lukuun ottamatta
…
joudumme muuttamaan käsitystä siitä, millainen Suomen luonto on ollut ja millainen sen tulisi olla
…
Luonnon hoidon ja ennallistamisen tavoitteena ei voida enää pitää 50 vuotta sitten vallinneen tilanteen palauttamista. Tavoitteiden tulee olla realistisia, ja ennen kaikkea tulee huolehtia siitä, että ne luonnon ominaispiirteet, joita on haluttu suojella, säilyisivät ainakin suojelualueilla. Suomen luonto on kaiken kattavan peruuttamattoman muutoksen kourissa, johon meidän tulee parhaamme mukaan sopeutua.
Kyllä mutta typpilaskeumaa tulee kaikenlaisille soille samalla vauhdilla, eikös juu? Ojitettujen soiden väliset erot eivät siis johdu siitä
En ala tutustumaan linkkiin, mutta tietenkin kaikille soille tulee typpeä sama määrä ilmasta, mutta onko tuossa sitten laskettu ojittamattoman verrokki alueen kokonais typpipäästö ja se vähennetty ojitusalueiden typpipäästöstä, jolloin saadaan ojituksen tai jonkun muun syyn vuoksi enemmän typpipäästöjä vesiin? Luulisin , että vain ojituslueen typpipäästö, joka ei sitten kerro koko totuutta, sillä 3..4 kiloa per vuosi on aikamoiden lisä luonnollisiim typpipäästöihin.
Suomessa liikenne- ja teollisuusperäinen typpilaskeuma on eteläisessä Suomessa 3–4 kg/ha vuodessa, ja sen on ennustettu edelleen kasvavan.
Voihan sen taseen laskea tietyn suon osalle kun laskee ulosmenevän ja sisään tulevan typen erotuksen. Tarkka tase vaatisi veden määrien tuntemisen joten yleensä kai tukeudutaan konsentraatioihin. Silloin voidaan verrata ojittamattomia alueita, nuoria ojitusalueita ja vanhoja ojituksia keskenään.
En ala minäkään lukea alkuperäisiä. Oletan että metodiikka on kunnossa.
Nämä vanhat Luken linkit ovat kadonneet, josta tämä oli lainaus.
Niemisen mukaan vanhat ojat kuormittavat vesistöjä 13 000 tonnilla typpeä.
Suomen ojitusalat 5 milj.ha kuormittavat vesistöjä siis 13 000 000 kg . Hehtaarille se tekee 13 000 000/5 000 000= 2,6 kg.
Ilmasta tulee typpilaskeumaa 3..4 kg/ha.
Nyt voi laskea erotuksen.
Lukella kai on nuo samat tiedot olemassa, kun sama mieskin Nieminen on edellisen sivun linkissä äänessä. Siinä oli myös fosforin päästöt sanottu 500 tonnia. Minä en kyllä löydä näitä tietoja Luken sivuilta.
No minä en tee tuosta vielä mitään johtopäätöksiä kun en tiedä miten luvut on laskettu. Jos haluaa kiistää tulokset on nähtävä se vaiva että kaivaa esiin tutkimukset.
Mutta kivennäismaan metsissä menee käsittääkseni yleensä niin päin että varttuneesta metsästä ulos valuva vesi on puhtaampaa kuin sisään saatava vesi.
Maapallolla on vielä 4mrd vuotta aikaa ennallistua. Nykyinen ihmiskunta voi säilyä vain satoja vuosia. Tilannehan on täysin toivoton, väestöä on liikaa jo 6mrd, jotta luonnonvarojen käyttö olisi kestävällä tasolla.
Aika vähän tulee metsistä ja soilta päästöjä, kun maa on jäässä ja lumi maassa. Pitäisi näkyä vesistöjen tilassa. Täällä ei ole yhtään niin saastunutta jokea kuin Ganges ja se on pyhä joki intialaisille. Uskoa voi mihin tahansa, kun ei ajattele.
Jatkuvasti puhutaan ajautumisesta taantumaan, sehän on täysin välttämätöntä ja parasta mitä Euroopalle voi tapahtua. Taantuma on mahdollisuus, kasvu vie tuhoon. Taantuma on hieno juttu, ei siinä ole mitään negatiivista, sehän on ennallistamista.
Jos väestönkasvu olisi niin suuri ongelma kuin siitä puhutaan, olisi maailmanloppu tullut jo monta kertaa. Puolenkymmentä kertaa jo meikäläisenkin aikana se on jouduttu perumaan. Venäjä on esimerkki maasta, jolla on luonnonvaroja moninkertaisesti yli oman tarpeen, eikä sillä ole lainkaan väestönkasvuongelmaa, vaan päinvastoin väestö vähenee ja vanhenee. Aina toki löytyy niitäkin, joiden mielestä siellä on asiat hyvin, mutta onko ne sitä ihan oikeasti?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään