Meinaatteko että noiden muutamien sorsalintujen kannan viimeaikaisen taantuman pääasiallinen syy olisi jossain muualla, esimerkiksi talvehtimisalueilla? Mutta monenlaisten ympäristöjen yleislajit tai karujen vesien lajit ovat pärjänneet suhteellisesti paremmin. Kyllä sitä miettii kun käy Suomenojan lintukosteikolla Espoossa, että miten ihmeessä linnut löytävät siitä levien, mudan ja saven samentamasta vedestä yhtään mitään syötävää.
Eikö Etelä-Suomessa olis syytä näyttää esimerkkiä, miten vesistöjen tilaa parannetaan. Rahaa siellä on ja paljon hyväuskoisia toimijoita. Joet on kuitenkin savirännejä. Mikä on, kun mitään ei saada aikaan.
Täällä etelässä on keskitytty nyt vanhojen vesivoimala- ja myllypatojen purkamiseen ja koskien ennallistamiseen. Hankkeita on käynnissä useita ja rahaakin tuntuu niihin nyt löytyvän. Muutaman vuoden kuluttua pomppii Päijänteen lohet meikäläisenkin talon edustalla!
No oletko Tolopainen kuullut esim. sitä miksi viljelijät eivät halua pelloilleen ilmaista kipsiä valumien ehkäisyyn? Koska se alentaa satoja. Kalkki ei alentaisi mutta se estävät jotkut EU-tukisäädökset. Kehittämisen paikka siis.
PS. Visakallo rakentaa naapureineen pienen ojasen niin pomppivat ihan tontille saakka!
Kuuluuko jätekipsi pelloille. Raskasmetalleja kuitenkin siinä on ja elohopeaa. Meillä päin pelloille levitetään dolomiittikalkkia. Näyttää viljelijöillä olevan oma levityskalusto. Ei tuossa mitään ongelmia ole.
PS. Ei ole vaelluslohia näkynyt joessa, vaikka siinä on miljoonan € kalaportaat.
”ei ole tärkeää, säilyykö jokin ihmisen aikoinaan maahamme tuoma kasvilaji tai hyönteinen juuri Suomen alueella, jos se on edelleen yleinen muualla maailmassa. Vuonna 1992 kanonisoidun kansallisen lajiluettelon säilyttäminen sellaisenaan ei saisi olla luonnonsuojelun ensisijainen tavoite.”
Tämä hyvä:
”Hetkellä, jolloin maapallo uhkaa menettää suurimman osan kaikista eliölajeistaan ilmaston lämpenemisen vuoksi, ilmastonmuutoksen pysäyttämisen täytyy olla myös luonnonsuojelun tärkein prioriteetti. Juuri nyt olisi äärettömän typerää käyttää kaikki voimavarat jo kauan sitten alkuperäisen monimuotoisuutensa menettäneiden alueiden ennallistamiseen.”
Tämä ei välttämättä niin hyvä, riippuu toteutustavasta:
”Metsiksi ja pelloiksi ojitettujen soiden ennallistaminen on hyvä ajatus, koska se on kustannustehokas tapa torjua ilmastonmuutosta.”
Ennallistamiskohteita toki löytyy myös Euroopasta, ja myös sellaisia, jotka auttavat samanaikaisesti sekä luontokatoon että ilmastonmuutokseen että tuottavat monia muita hyötyjä. Joutoalueiden metsittäminen on yksi tällainen täsmäase.
Helsingissä on vesistöjen ennallistaminen 50-luvulle jo hyvässä vauhdissa:
Syynä Helsingin Marjaniemen uimarannan heikkoon vedenlaatuun on todennäköisesti ”raakajätevesi” eli kotitalouksien puhdistamaton jätevesi. Se tarkoittaa kaikkea, mitä vessanpytyistä vedetään alas ja mitä pesukoneista ja suihkussa käynnistä syntyy. Helsingin seudun ympäristöpalvelut käy parhaillaan läpi putkistoja uimarannan alueella ja selvittää mahdollisia vuotokohtia tai ristiliitoksia. Ristiliitos tarkoittaa virheellistä putkiliitosta, jossa jätevesi ohjautuu virheellisesti hulevesiputkistoihin. Näitä sattuu aina silloin tällöin. Heikkolaatuisen veden määrän täytyy olla suhteellisen suuri, jotta se tuottaa vielä meressäkin sellaisia bakteeripitoisuuksia, joita rannalla on nyt mitattu. On myös mahdollista, että uimarannan veden heikentyneen hygieenisen laadun taustalla on useita paikallisia päästölähteitä. HS
Pitäisi tietää tutkimus tarkemmin, että voisi ottaa kantaa. Esimerkiksi onko ojat päättyneet suoraan puroon ja ojavesistä lähellä puroa sitten laskettu ravinnepäästöt. Ei siis ole tehty mitään päästöjen pienentämiseksi. Vai onko ollut puroa seuraileva kilometrejä pitkä kerääjäoja ojitusalueelta ja miten sitten vedet ovat purettu puroon. Tai onko vain suo-ojan pohjalla olevan veden ravinnekoostumusta tutkittu pisteittäin esim hehtaarin alueelta.
Ja onko ilmasta tulevat ravinteet vähennetty noista ojitusalueiden päästöistä. Sitten pitäisi olla ojittamaton verokkialueena luonnon suo, miten paljon se vuotaa ravinteita puroon. Turvemaiden ojankaivuissa on tullut esiin tapauksia, että ojankaivu on katkaissut maanpinnan alapuolella olevia n. 150mm halkaisijaltaan vesisuonia kohti puroa ja vettä niistä on tullut tulvimalla tuntitolkulla kaivettuun ojan. Tällaisiakin luonnon muodostamia vesiuonia turvekeroksessa voi myös olla.
Näitä ravinnepäästöistä vesistöön oli täälläkin keskustelua jokin aika sitten ehkä vuosia sitten. En vain muista millä aloitusotsikolla, mutta muistelen , että siihen osallistuin ainakin Littoisten järven kummallisuudella, kun siihen ei laske yhtään ojaa, mutta sekin rehevöityi. Syntyikö rehevöityminen sateista? Ainakin tuo typen päästöjen 10-kertaistuminen selittyisi typpisateilla. Happosateethan laittavat ravinteet liikkeelle.
Tuon julkaisun kirjallisuusluettelosta pääsee alkuun, vaikka katsomalla kaikki julkaisut joissa Mika Nieminen on ensimmäinen kirjoittaja. Tämä yllä uutisoitu tutkimus on siis jatkumoa aikaisemmille havainnoille, joiden mukaan vanhoilta ojituksilta voi tulla yllättävän suuret vesistöpäästöt. Tässä viimeisimmässä yritettiin löytää päästöille selittäviä tekijöitä kuten turpeen laatu ja puuston määrä.
Se oli hyvä löydös että voitiin antaa näille alueille soveltuvia metsänhoitosuosituksia ts. jatkuva kasvatus ja tuhkalannoitus.
Tässä viimeisimmässä yritettiin löytää päästöille selittäviä tekijöitä kuten turpeen laatu ja puuston määrä.
Jos ei huomioitu ilmasta tulevaa kuormitusta, tutkimus on harhaanjohtava. Hyvin tiedetään, että typpipäästöjä tulee ilmasta nykyääkin ja aiemmin tuli paljonkin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään