Kyllä maailma ois hyv paikka että ei investoitaisi liiketaloudellisesti kannattamattomiin toimiin. Jos näin tehtäisiin niin Äikkään mainitsemat suomalaisia koskettavat toimenpiteet muuttuvat samantien kannattavaksi. Liiketaloudellisesti kannattaviksi.
Riitelyksi menee kuten koko nyky EU suomelle 900milj eku lasku, iso on summa.. 4v päästä olisi ehkä toteutettava jotenka ei kiirettä sen suhteen, moni asia kerkiää muuttua ennen sitä, onko edes nykymuotoista eu:ta enää silloin olemassakaan..
Eiköhän se esim soiden ennallistamisessa riitä se että ei ennallisteta vaan saatetaan tilaan jossa ennallistuu. Tuskimpa totaaliajojen täyttöä edellytetään kuten näyttää näissä suiojeluhankkeissa toteutetun. Esim metsähallituksella on suo joka on täysin tuottamaton koska ympäristö on tataalisesti ojitettu suon keskusta on lähes kasviton kun vesiä ei tule, aikaisemmin ollut allikkoinen suo, lintujen pesimispaikka jne… siihen ei montaa metriä tarttis kaivaa ojaa kun suo ois lunnoinmiukaisessa kunnossa joka taatusti täyttäisi eu vaatimukset ennnallistamisesta. Puuntuotanto tappiot merkityksettömät, mutta se asenne….
”Tehostuneen savukaasujen puhdistuksen ansiosta hapan laskeuma on vähentynyt merkittävästi, minkä seurauksena orgaanisen aineen huuhtoutuminen on alkanut palautua aiemmalle tasolle, ja happaman laskeuman kirkastamat vesistöt ovat jälleen alkaneet tummua (Monteith ym. 2007). Tässä mielessä tummumisessa on kysymys vesistöjen palautumisesta ilman hapanta laskeumaa vallitsevalle tasolle.”
Raportissa s. 40:
”Ravinnerikkaiden soiden ennallistaminen vähentää oletettavasti hiilidioksidipäästöjä eniten, mutta ilmastovaikutukseen liittyy myös metaanipäästöjen kasvaminen vettämisen myötä, ja kasvun suuruudesta ja dynamiikasta ei ole vielä selvää käsitystä. Suomessa tutkimukset on vasta aloitettu. Rehevämmillä kohteilla ennallistamisen monimuotoisuushyödyt ovat suurimmat.”
Raportissa s. 42:
”Ennallistaminen pyritään ohjaamaan ensisijaisesti vähätuottoisille mutta runsasravinteisille kohteille. Niiden ennallistamisella on merkittäviä monimuotoisuushyötyjä, ja ilmastohyödyt toteutuvat niillä metsäojitetuista soista nopeimmin.”
Ilmeisesti tällaisiakin soita siis on. Jos vähätuottoisuuden syy on ravinne-epätasapaino, tuhkalannoitus voisi olla vaihtoehto näille.
Happamat vedet on tunnetusti kirkkaita. Eli esim rikkihapottamalla niistä tummuneista järvistä ja lammista saadaan taas kirkkaampia, mikäli se on tavoitteena . Kalat häviää happamista vesistä myös pikkuhiljaa. Esim. ahvenet kasvaa aluksi vähälukusina suuriksi, ja lopulta nekin loppuu, jos veden pH laskee liikaa.
Vanhoja tutkimuksia kannattaisi ilmastopaneelien porukan selata läpi,niin selviisi metaanin turvemailla käyttäytymisestäkin uusia asioita.
Aiemmin käytiin tälläkin palstalla keskustelua erilaisten turvemaiden hiilinieluista ja -päästöistä. Karut ojitetut suot oli muistaakseni yleensä hiilinieluja ja rehevät kasvoi puuta niin paljon että maaperäpäästöt korvautui niillä.
Vesiä puhdistetaan kuitenkin pH:ta nostamalla, jolloin epäpuhtaudet saostuvat. Turvemaiden päästöt on ihan yks hailei, kun fossiilisia polttoaineita käytetään miljardeja tonneja vuodessa. Suomen päästöt on tuhannes osa kokonaispäästöistä. Se milloin Suomi on hiilineutraali on aivan merkityksetön asia. Vihreät on aivan turha puolue täällä, heidän pitäisi mennä johonkin suurvaltaan, esim. Kiinaan
Eikös tolopainen nyt ole kyseessä metsien ja vesistöjen ennallistamisaloite ? Minusta ilmastotavoitteet ovat toinen asia. Siihen vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden käyttö tai turvemaiden ilmastopäästöt. Nämähän ovat kaksi eri asiaa eikä niitä kannata niputtaa yhteen.
Jos kerran tavoite on 50-luvun alkutilanne, niin sitten esim. hollannissa pitää ennellistaa puolet maan pinta-alasta merenpohjaksi.
Joku sanoo että ei ole mahdollista. Juuri niin mahdoton asia koko ennallistaminen.
Minä olen ainakin ennallistanut suota metsäksi, jota se aikanaan on ollut. Ojituksen yhteydessä nousi nimittäin valtava määrä vanhoja puunrunkoja, jotka ovat peräisin metsästä, joka paikalla on aikanaan kasvanut.
Samma här. Ojitettiin vanhaa turvemaapeltoheittoa ja istutettiin sitten koivuja ja kuusia pellolle. Isoja kantoja ja koivun”tuohikääröjä” tuli näkyviin ojia kaivaessa. Pohjamaa oli tiiviiksi kerrostunutta ja jossain kerroksessa oli paljon lahoamatonta puuta ja tuohia.
Tällä kylällä Oulujärven rannalla on vielä 50-luvulla ollut varmaan toista sataa hehtaaria heinäniittyjä jotka olivat keväällä veden alla.Nythän niillä on vankkaa metsää.
Eli avohakkuu,pellonraivaus ja heinänkylvö?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.