› Keskustelut › Metsänhoito › Ennakkoraivaus ja harvennuksen kustannukset?

Esillä 4 vastausta, 41 - 44 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5

  • Ennakkoraivaus ja harvennuksen kustannukset?

    Lähetetty: 23.7.2013, 09:01

    Onko missään TUTKITTUA TIETOA (ei mitään mutu/petu-luuloa) siitä, minkälaiset harvennuskustannukset ovat ( €/ha ), jos harvennus tehdään metsikössä, jossa ennakkoraivaus on tehty tai sitä ei ole tehty?

    Oletan siis, että ennakkoraivatussa kohteessa harvennuskustannus olisi pienempi, mutta kuinka paljon pienempi se on?

    Kuinka paljon maksaa ennakkoraivaus / ha, jos sen tekee ulkopuolinen?

    Kannattaako ennakkoraivaus, vai onko se vain joidenkin tahojen tavoite työllistää itseään?

    En tässä halua, että spekuloidaan jäljelle jätettävien puiden laadulla (raivatussa kohteessa helpommin valittavissa poistettavat/jätettävät) ja sitä myöten paremmalla arvolla joskus 20-30 vuoden päästä. Päätehakkuun aikaan voi ao. puulajin myyntiarvo kuitenkin olla mitä vaan.

    Tekijä
    sivullinen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 1.8.2013, 19:46

    Tutkittua tietoa raivaus- ja hakkuukustannuksista kokopuukorjuukohteelta (=energiaharvennus)

    59,34 euroa kiintokuutio. …..tähän hintaan saa Koneyrittäjä-lehdessä (n:o 8 lokakuu 2012)
    oleen TTS:n tutkimuksen mukaan ennakkoraivauksen ja koneellisen kokopuukorjuun (ei lähikuljetusta) pieniläpimittaiselle lehtipuuvaltaiselle energialeimikolle . Koivukohteen poistuma oli reilu 2000 runkoa /ha a`20litraa runko . Raivaustyön osuus oli 20,49 euroa/ m3 ja hakkuu38,25€/m3 (yht.59,34eur/m3) .

    Normaaliharvennuksella lukemat ovat kohtuullisemmat.

    jees h-valta 1.8.2013, 20:15

    Suorittava on juuri niin vanhakantainen kuin hänen tietopohjansa esim. h-haavan kasvatuksestakin. On totta että ensimmäiset kokeilut tehtiin juuri tulitikkuteollisuutta silmälläpitäen varmaan tuolla aikaan mera-tai mikäliekausi silloin ollutkin menossa.
    Ne lätkäistiin muokkaamattomiin aukkoihin suojaamattomana. ja kas kummaa. Silloin lähes ”ennen kristustakin” oli jo sen verran paljon hirviä että ne syötiin tyyni. Tästä ajastahan suorittava osaa kertoa enempi. Silloin miehet oli jne…
    Mutta oikea buumi tuli uudelleen tosiaan Kaskisten kemihierrelaitoksen tarpeisiin ja lähialueviljelyä kannustettiin jopa sopimusviljelyllä. Aivan hyvillä ehdoillakin.
    Satakunnassa on useita h-haapa-aloja joista osan tiedänkin ja kaikki ovat aivan kelvollisesti onnistuneita. Osa suojattu aidalla, osa aivan sellaisenaan. Molempia olen nähnyt muillakin kuin vain omissa. En aivan varma ole mutta ehkä olen isoimmalla alalla ainakin pikkuhiljaa aloja lisättyäni.
    Itse otsikon aiheesta senverran että varhaisperkauksella aion omiani e-puualoja tarjota ja jos ei kelpaa sitten mennään ensiharvennukseen. Nuo muilta ostamani joudun vielä ennakkoraivaamaan kuten juuri viimeviikollakin tein. Samalla otin vierestä yhden mäntytaimikon varhaisperkaukseen.
    Sen suhteen en edes vaivaudu päätäni vaivaamaan jos konemies ei hyvää tykkää jostain alasta. Raivaan ainoastaan jos kauppasopimuksessa vaaditaan. Mutta noin kranttuja valittajia ei nyt aivan joka niemen notkoon piisaa kuin tuossa yllä.

    suorittava porras 1.8.2013, 21:05

    1. Tulitikkuja ei ole tehty enää aikoihin (suuri mahdollisuus yli 50 vuotta sitten , jota varten h-haapaa alettiin kasvattaa)
    2. Kaikki ideat eivät ole hyviä 🙂

    Asiaan palatakseni …teollisuus voisi avata pelin kustannustietoisuuden lisäämiseksi metsänomistajien keskuudessa . Yhtenä keinona voisi olla käyttää (ja näyttää) hinnoittelumekanismia , joka palkitsee aktiivisia puun tuottajia ja tarjoaa vähemmän järkevästi kokonaisuuden kannalta toimiville joko lämmintä tai kylmää kouraa. Tässäkin ketjussa on havaittavissa , että informaation tarve on ilmeinen . Yritykset eivät yksin eikä erikseen voi antaa kovin tarkkoja kustannus/hintatietoja , koska ne kuuluvat liikesalaisuuden piiriin .

    Alussa mainitsemani konetyön määrän lisääntyminen raivaamattomilla kohteilla lisää kustannuksia ainakin vastaavalla määrällä prosentteja. Hankalimmilla kohteilla myös laitteiden käyttökustannukset kasvavat laiterikkojen ja keskeytysten myötä.

    Onko ennakkoraivaus sitten jollekin bisnestä? Hyvällä tuurilla on , mutta yleensä ei . Korvaus työstä ei useinkaan ole läheskään riittävä hankalista olosuhteista johtuen . Lisäksi työ joudutaan tekemään usein kovan paineen alla hakkuun ollessa jo käynnissä.

    Hakkuutaksat ovat laahanneet pahasti jäljessä harvennushakkuiden kohdalla jo useiden vuosien ajan . Prosettimäärä on samaa luokkaa, kun keskimääräinen työn hidastuminen raivaamattomilla palstoilla (-20 %).Tästä syystä on ennakkoraivausta alettu vaatimaan entistä ponnekaammin. Teollisuus ei ole suostunut perusteltuihinkaan korotusvaatimuksiin. Tästä taas on seurannut , että heikoimmat kohteet jäävät korjaamatta.

    Näitä taustoja vasten voi jokainen harkita raivauksen merkitystä ja kannattavuutta .

    suorittava porras 1.8.2013, 21:13

    Tiedoksi vain jesselle , että yhtiön ja korjuuyrityksenkin välinen sopimus on olemassa . ”Suorittava” noudattaa sitä ohjetta .Mistään kranttuilusta ei ole kysymys. Jos metsänomistaja tai joku muu ei huolehdi leimikon korjuukelpoisuudesta , se käsitellään vain soveltuvin osin. Pahimpia ei ollenkaan.

Esillä 4 vastausta, 41 - 44 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5