Keskustelut Metsänhoito Ennakkoraivaus ja harvennuksen kustannukset?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 44)
  • Ennakkoraivaus ja harvennuksen kustannukset?

    Onko missään TUTKITTUA TIETOA (ei mitään mutu/petu-luuloa) siitä, minkälaiset harvennuskustannukset ovat ( €/ha ), jos harvennus tehdään metsikössä, jossa ennakkoraivaus on tehty tai sitä ei ole tehty?

    Oletan siis, että ennakkoraivatussa kohteessa harvennuskustannus olisi pienempi, mutta kuinka paljon pienempi se on?

    Kuinka paljon maksaa ennakkoraivaus / ha, jos sen tekee ulkopuolinen?

    Kannattaako ennakkoraivaus, vai onko se vain joidenkin tahojen tavoite työllistää itseään?

    En tässä halua, että spekuloidaan jäljelle jätettävien puiden laadulla (raivatussa kohteessa helpommin valittavissa poistettavat/jätettävät) ja sitä myöten paremmalla arvolla joskus 20-30 vuoden päästä. Päätehakkuun aikaan voi ao. puulajin myyntiarvo kuitenkin olla mitä vaan.

  • sivullinen

    Heitin kysymyksen ilmaan ajatellen esimerkiksi tilannetta, jossa metsän omistaa ns. kaupunkilainen etämetsänomistaja, jolla matka kotinsa ja metsän välillä on jopa satoja kilometrejä, joka on nornaalissa kokopäivätyössä ja joka taitojensa tai fyysisten kykyjensä takia ei ole kovin nopea/pystyvä tekemään hoitotoimenpiteitä itse. Omistaja voisi tietysti yrittää tehdä raivauksen itsekin, mutta tekeminen on niin hidasta, että hehtaarin raivaamiseen menee 5 päivää yhden päivän sijasta ja, koska elämä on muutakin kuin raivaussahan kanssa kävelyä, niin siksi yritän etsiä vaihtoehtoja.

    En ole itse metsänomistaja enkä tunne kovin hyvin puukauppaa, mutta, jos harvennushakkuusta tulee pääosin kuitupuuta ja vain vähän tukkeja, niin mitä jää käteen eli meneekö koko homma puun myyjän kannalta kansanterveydelle.

    Kenen piikkiin korjuukustannukset yleensä menevät?

    jees h-valta

    Vaihtoehto on yksinkertainen. Pyytää vain tarjoukset raivaamattomana ja se ken parhaiten maksaa tekee hakkuun. Tehköön sitten raivauksen tahi ei. Silloin ainakin on spekulaatiot turhaa.

    Caballista

    Tällä hetkellä ensiharvennuksella kuitupuusta maksetaan pystykaupoissa keskimäärin 14 euroa per kuutio. Hehtaarilta tulee kuitua noin 50 per hehtaari. Tällöin hehtaarilta tulee noin 700 euroa verotettavaa rahaa. Katso oman alueen puunhinta ylhäällä olevasta valikosta.

    Metsäyhtiöt kyllä osaavat laskea tarjouksen myös sen mukaan, että kuviolle tulee yhtiön metsuri tarvittaessa ennakkoraivaamaan. Tällöin kuidusta maksetaan esimerkiksi 10 euroa per kuutio ja hehtaarilta tulee 500 euroa.

    Homma voi kylläkin mennä kansanterveydelle jos mukaan otetaan MHY täydellä valtakirjalla. Ennakkoraivauksien ja MHYn korjuupalvelun jälkeen lasku saattaa mennä metsänomistajan kannalta väärään suuntaan…

    Vaikka ensiharvennuksista puhutaan, että niistä ei saa rahaa niin mielestäni 700 euroakin on merkittävä summa rahaa. Ja harvemmin se ensiharvennus on vain hehtaarin pläntti.

    Metsuri motokuski

    Minusta jessen vaihtoehto on hyvä. Kannattaa tarjota sellaisenaan ja jos ei kelpaa niin mihinkä hintaan sen saa ennakkoraivattuna. Jos ostajalla on puun tarvetta niin hän tarvitttaessa hoitaa raivauksen. Jos tarjouksia ei tule ei ostajilla ole tarvetta raivaamattomalle leimikolle. Sen jälkeen sitten yhteys paikalliseen mhy:een tai metsätalousyrittäjään joka hoitaa raivauksen. Ja tarjous uudestaan kehiin raivattuna leimikkona. Eiköhän sen jälkeen kaupaksi mene. Se mitä siitä jää käteen on sitten eriasia. Kyseessä on hoitohakkuu joka kannattaa tehdä vaikka tuotto ei kummoinen ole. Raivaamattomana ja harvetamattoman se ei ainakaan tienaa mitään jatkossakaan.

    jees h-valta

    Metsuri motokuski lähes oikeassa mutta kun tuossa iltalenkkini varrella on se yksi ainakin kolme-neljäkymmentä vuotta oman onnensa nojassa kasvanut nuori kasvatusmetsä niin joudun hiukan toppuuttelemaan. Kyllä se on ostajille kelvannut vaan kun ei ole myynyt. Ei kalikkaakaan tietämistäni lukuisista yhteydenotoista ja koetarjousten jätöstä huolimatta. Tämä nyt vain sattuu olemaan tutun ostomiehen ja tutun mhy-neuvojan vähän kuin haastetyö.
    Mutta tosiaan kelvannut olisi ja monesti on tämän ostomiehenkin kanssa ihailtu sitä valtavaa puumäärää joka siinä palstalla per/ha on.
    Joskin on rytöäkin ja paljon mutta silti selkeästi nouseva metsä kuitenkin. Eikä aivan huono olekkaan.

    suorittava porras

    Ennakkoraivausten ajoituksen merkitys tulee kasvamaan nykyisestään. Teollisuus elää varsin pienillä pystypuuvarannoilla , jonka johdosta puu on saatava mahdollisimman nopeasti liikkeelle kaupanteon jälkeen . Tämä puolestaan johtaa siihen , että raivaamaton palsta voi jäädä myymättä halutulla hetkellä , kun aikaa raivaamiseen ei riitä ja valmiiksi hakkuukelpoista metsääkin on tarjolla . Mahdolliset hintapiikit kantohinnoissa jäävät ainakin saavuttamatta , jos alue ei ole korjuukunnossa oikealla hetkellä.

    Esimerkki siitä , kuinka hankalaan saumaan se raivaus voi sattua : Koneen tultua palstalle ennakkoraivausta tehtiin useiden hehtaarien alalla lähes 30 asteen pakkasessa ja 60cm:n hangessa
    lumikengillä kahlaten. Sopimuskirjain täyttyi , mutta herää kysymys , olisiko ollut järkevämpiäkin tapoja hoitaa homma. Tässä tapauksessa aikaakin olisi ollut käytettävissä useampia vuosia. Se taho (mo) , jolle työn toteutus kuului ei ollut hommasta suoriutunut , mutta toinen taho sen asian kuitenkin toteutti.

    Jos metsäpalstan hoitaminen tuntuu liian hankalalta , on viisainta luopua siitä riesasata. Ostajia ja työhaluisia kyllä löytyy. Mitä pikemmin , sitä nopeammin hoitorästit saadaan hallintaan ja se riesakin muuttumaan rahaksi.

    jees h-valta

    Niinhän sitä on tullut joskus polvia myöten hangessa kahlattua raivaamassa itsekkin. Ja kun moto tuli palstalle päivitteli kuski ensimmäitteeksi että ookko sää tämmöseen keliin käyny raivaamassa. Ei olisi kuulemma tarvinnu. Kyllä he kuulemma ymmärtävät eivätkä vaadi järettömiä.
    Tämä vain tuli mieleen tuosta suorittavan vuodatuksesta yllä. Minulla ei ollut lumikenkiä mutta eihän raivatessa sellaisia kyllä tarvitakkaan. Kun kaataa karahkat aina eteensä niin niitä voi käyttää etenemiseen kuin niitä lumikenkiä.
    On tosiaan tapauksia joita ostajat suorastaan pommittavat ostohaluillaan vaikka ”rytöä” on tarjolla. Eivätkä he yritä koko palstaa ostaa vaan ne puut.

    Metsuri motokuski

    Tuo ammattimiehen viimeinen lause oli kyllä täyttä totta. Itse kun olen harventanut vuosia noita metsiä niin olen lähes joka kerta törmännyt tuohon samaan ongelmaan. Tuolla meidänkin toimialalla ei ole kuin kaksi sellaista metsuria jotka todella osaavat tuon ennakkoraivauksen tehdä. Vikoja on useita mutta pääasiassa suurin vika on siinä että jätetään niitä pieniä kuusia sinne ”aukkopaikkoihin” jos ne vaikka kasvaisi. Nämähan ovat niitä pahimia jotka estävät sen näkyvyyden niiden harvennettavien puiden tyville. Samoin jätetään sellaista puuta pystyyn jotka eivät riitä ainespuun mittoihin. Pääasiassa raivaus kohdistuu niihin peukalonpaksuihin risuihin jota eivät paljoakaan hakkuuta haittaa mutta ovat raivauksessa helppoja. Nämä risut eivät ole haitaksi kuin puiden juurilla.

    jees h-valta

    Metsuri motokuski kyllä oikeassa mutta pitää muistaa myös että raivausohjeitakin alkaa olla monensorttisia. Esim. Metsä-Groupin nk. säästävä ennakkoraivaus jossa kait jotain yritetään eläinten suojaksikin jättää. Ja ne juuri ovat niitä pieniä kuusia ja katajia sun muita kunhan eivät ole kaadettavien juuressa. Sitten kait tusina kaikenkarvaisia suosituksia päälle. Riistahallinnon ja pipertäjien.

    metsänvartija

    Totaaliraivaus, sillä siisti.

    Saa lannotetta samalla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 44)