Tuossa aloittaja kysymyksessään kertoikin mikä ongelma näissä metsätöiden urakoissa piilee. Kova kilpailu laittaa urakkahinnoittelun koville. Usein urakkahinnoittelu tehdään liian köykäisin perustein eli ei tutkita kohteet puustoa tarpeeksi tarkkaan. Pahinta lienee että hyväksytään joku tietty urakkahinta ns ”läpihintana”. Jokaiselle urakanhinnoittelijalle, joka tekee urakka työtä pitäisi kohde tutkia tarpeeksi tarkaan jotta saadaan urakkahinta muodostettua leimikko kohtaisesti.

Se että kohteen työn jälkeä joudutaan huonontamaan sen vuoksi että ei päästä tiettyyn tuntitavoitteeseen on ilmiö siitä että urakkahinnoittelu ei ole kohdallaan. Urakkahinta ei kestä kohteen muuttuvia tekijöitä.

Täytyy muistaa että huono raivausjälki siirtyy suoraan moton tuotokseen. Moton tuotoksen määrittelyssä ei ole otettu huomioon huonoa raivausjälkeä vaan lähtökohta kuutiokohtaiselle veloitukselle on ollut että kohteet ovat raivattu kunnolla ja pienpuusta ei ole ongelmaa hakkuutuotokselle. Usein on niin että se kuskikaan ei loppujen lopuksi ole oikea henkilö määrittämään hyvää ja huonoa raivausta talouden kannalta. Omalta kannalta hän voi sen kertoa kuinka mukavaa työnteko on kyseisessä leimikossa.  En ole itse vielä yhdeltäkään urakoitsijalta kuullut kuinka paljon minun olisi pitänyt hakata puuta esim ensiharvennukselta / päivä. Uskon että ei moni mukaan kuski. Loppujen lopuksi kyse on siitä että pääsenkö siihen tulokseen mitä minulta edellytetään jokaisena työpaivänä että saan kuluni ja koneen kulut maksettua ja myös vähän työnnantajallekkin.

Kysyjä kysyi että onko konkelopuista haittaa moton työskentelylle ? Kyllä niistä on. Yksittäiset eivät vaikuta tuotokseen mutta jos niitä on enemmän niin vaikutusta on. Jo se että ennakkoraivaus tehdään heti koneen edestä on jo hidastava tekijä joka ainakin hidastaa ajokoneen tuotosta kun risuja on pitkin ”tannerta”.

Metsätyöt ovat lähes kaikki suoritusperusteista ja lähtökohta on että jokainen ketjussaan suorittaa omat tehtävänsä kunnolla. On sitten kyseessä istutus, raivaus, hakkuu ja jne. Jokaisella työtavalla on omat vaatimukset ja niiden hyvä suorittaminen edellyttää ketjun osatekijöiltä muiltakin hyvää suoritusta.

Jos kyseessä on ensiharvennuskohde, niin pyrin vähintään 5v aiemmin olemaan liikenteessä, mieluiten 10.

Ensin väljennys, eli tikut kumoon. Tästä 2-3 vuoden päästä poltinpuiden keräily (puu kasvaa kummasti) jonka jälkeen puustolla onkin normaalisti tilaa ja aikaa järeytyä ainakin 5v. Tämä siis  maastopohjilla ja kuvioilla, jotka helppokulkuisia ja riittävän lähellä tilaa.

Vastaavasti, mutta maahan kaataen tulee perkaus tehtyä muuallakin, koska hirvet lamaavat muuten asennon turhan väljäksi.

Suorittava kirjoittaa paljon, mutta on siinä asiaakin.

Taimikonhoitoon on omat ohjeensa, jotka ovat käytännössä perkaus, jossa ei vielä puututa kasvatettavien puiden tiheyteen, vaan niiden kasvua haittaavien – lähinnä lehtipuiden poistamiseen. Sitten on taimikon harvennus, joka tehdään siinä vaiheessa, kun puut ovat jo selvinneet esim hirvivaarasta.

Jos taimikonharvennuksessa jouduaan poistamaan ”kivitalon korkuista puustoa”, ollaan rajusti myöhässä. Mutta siinä vaiheessa pitäisi runkoluku pudottaa MAX 2000 r/ha. Kun työ tehään oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, ei metsässä tarvitse riehua energiapuusavotassa, eikä ennakkoraivauksen kanssa, vaan metsä on kunnossa enskaa varten ja puiden tyviosat ovat karsiutuneet ja runkojen muoto on näkyvissä hyvin.

Silloin on mahdollista tehdä hyvä korjuujälki ja jäljelle voi jäädä terve, kaunis metsä. Kyllä siellä mahtuu olemaan myös Pajuja ja Katajia plus sateenvarjokuusia monimuotoisuutta tekemässä. Jokunen Leppäkin ehkä, mutta ei Haapoja.

Kun Suorittava sitten Suorittaa runkoluvun 1000 – 1200 r/ha, niin seuraavassa harvennuksessa saadaan hyvää pikkutukkia ja parrua, taikka yläharvennuksena jo kahden tukin tunkoja, joista voi tehdä jo vähän tiliäkin.

Tyvileikoltako?

Aion lähipäivinä ottaa tarjousta 300m3:n poistumalle harvennusleimikoilta joissa en aio heilua minkään sortin ennakkoraivauksessa. Kuviot ovat iältään 27-42 vuotisia ja osa on enskaa ja kakkosta on ha:n verran. Uuden tien molemmin puolin ja kaikki on edellisen omistajan jäljiltä lähes puhtaita alustoja. Paikoin pientä hieksen närettä, ei muuta. Metsään. fi:n tiedot hiukan perässä, kasvu ollut senverran hurjaa. Tukkisaantoa tulee noilta vanhemman pään kuvioilta jo hyvinkin. 4,5ha:n alalla on harvennustarpeet.